Ekonomisti: Talouskasvun suurin voittaja on entinen työtön – hallituksen työllisyystavoite vain 39 000 uuden työllisen päässä

Myönteiset talousuutiset ovat seuranneet toistaan viime keväästä lähtien. Useampaan otteeseen on uutisoitu talouskasvun yllättäneen jopa asiantuntijat. Kasvua on kyllä osattu ennustaakin, mutta ei toteutuneessa mittakaavassa.

Viimeksi silmät ymmyrkäisiksi vetivät tammikuun työllisyysluvut. Työllisyysaste on noussut peräti 70,9 prosenttiin.

Vain puoli vuotta sitten hallituksen 72 prosentin työllisyystavoitteelle naureskelivat liki kaikki ekonomistit. Nyt alkaa olla toinen ääni kellossa. Nordean ekonomisti Olli Kärkkäinen totesi Twitterissä, että tavoitteeseen pääsemiseksi tarvittaisiin enää 39 000 uutta työllistä. Lähellä siis ollaan.

– Kaikki toivovat, että työllisyystavoite saavutetaan. Olen itsekin sitä pitänyt mahdottomana, mutta olen mielelläni väärässä, Kärkkäinen sanoo Suomenmaalle.

Kaikkein myönteisimpänä hän pitää pitkäaikaistyöttömien määrän vähenemistä.

– Suurimpia voittajia tällä hetkellä ovat entiset työttömät, jotka ovat saaneet työtä. Se parannus näkyy kotitaloustasolla ihmisten kukkaroissa.

Viimeaikaisessa työllisyyskehityksessä positiivista on mm. pitkäaikaistyöttömyyden väheneminen. Ja pitkäaikaistyöttömät myös työllistyvät, joka kuukausi noin 1000 pitkäaikaistyötöntä löytää työpaikan. pic.twitter.com/u1IKEqCwrK

— Olli Kärkkäinen (@OlliKarkkainen) 20. helmikuuta 2018

Talouden nousua Kärkkäinen selittää tuottavuuskehityksellä. Yritykset ovat tehneet paljon investointeja, jotka ovat lisänneet työn kysyntää. Avointen työpaikkojen määrä on kasvanut selvästi.

Toisaalta Kärkkäinen huomauttaa, että vaikka tilastoissa työllisyys kasvaa, työttömyys ei vähene samassa määrin.

– Ihmisiä tulee enemmän työmarkkinoille. Talouteen luotetaan ja se aktivoi ihmisiä takaisin työmarkkinoille, jolloin piilotyöttömyys vähenee, Kärkkäinen selittää.

Oleellista hänen mukaansa on seurata, minkälaisista töistä kasvu muodostuu. Tammikuun tilastoissa näyttäisi siltä, että määräaikaisten osa-aikatöiden osuus on hypähtänyt ylöspäin.

Se saattaa Kärkkäisen varovaisen arvion perusteella johtua ainakin osaksi aktiivimallista. Toisaalta myös kokopäivätyön määrä on kasvanut.

– Yhden luvun perusteella ei pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, hän huomauttaa.

Joka tapauksessa talous kasvaa ja hallituksen työllisyystavoite häämöttää käden ulottuvilla. Mikä sitä selittää? Onko hallituksen talouspolitiikalla jotakin tekemistä asian kanssa?

– Isoin tekijä on globaalitalouden kasvu, mutta kyllä siinä näkyy myös hallituksen talouspolitiikka, Kärkkäinen myöntää.

Toisaalta globaalitalous oli kasvussa jo edellisen hallituksen aikana, mutta Suomen talous oli alamaissa. Samoin Suomi oli edellisen hallituksen aikana Euroopan Unionin sisällä talouden mittareilla mitattuna häntäpään pitelijä, mutta nyt ollaan noustu kärkeen silläkin listalla. Mitä siitä pitäisi ajatella?

– Globaalitalouden tilanne on ollut Suomen viennille myönteinen, mikä selittää kasvua. Sanotaan näin, että hallituksen talouspolitiikka ei ole ainakaan haitannut kasvua, Kärkkäinen muotoilee.

Mielenkiintoista, että sekä nykyisen että edellisen hallituksen aikana maailmantalous kasvoi. Nyt meidän taloutemme EU:n kärjessä, edellisen hallituksen aikana EU:n hännillä. Terveisiä @Demarit @vihreat @vasemmisto #työ https://t.co/3mCaWTEu9O

— Kimmo Tiilikainen (@Tiilikainen) 20. helmikuuta 2018

No jos siitä lähdetään, voidaanko tämä hyvä vire vielä sössiä jotenkin?

Kärkkäisen mielestä nyt on käännettävä katseet kohti tulevaisuutta ja pitkän aikavälin haasteita. Hän kehottaa miettimään, mikä on seuraava tavoite 72 prosentin jälkeen. Hyvänolontunteeseen ei pidä jäädä tuudittautumaan.

– Rakenteelliset haasteet eivät ole poistuneet. Väestö ikääntyy ja työikäisten osuus väestöstä laskee. Työllisyysasteen pitää kasvaa vielä enemmän, jotta voidaan jatkossakin rahoittaa nykymallinen hyvinvointivaltio.