Ei, Elisabet II ei ole historian pisimpään hallinnut valtionpää
Yhdistyneen kuningaskunnan monarkin, kuningatar Elisabet II:n valtaannoususta tuli tänään kuluneeksi tasan 70 vuotta.
Elisabet on hallinnut niin kauan, että peräti neljä viidesosaa hänen alamaisistaan on syntynyt valtaannousun jälkeen. Pääministereitä maassa on ehtinyt tänä aikana olla 15, Winston Churchillista Boris Johnsoniin.
Harva monarkki on päässyt tällaiseen saavutukseen ennen Elisabetia. Muutama on kuitenkin hallinnut häntäkin pidempään, vaikka tätä voi olla vaikea uskoa.
Kaikkiaan 70 vuotta ja 91 päivää hallitsi Liechtensteinin ruhtinas Juhana II. Hän eli vuosina 1840–1929 ja hallitsi vuodesta 1858 kuolemaansa asti.
Thaimaata hallitsi, Liechtensteinin Juhanaakin pidempään, vuosina 1946–2016 kaikkiaan 70 vuoden ja 126 päivän ajan kuningas Rama IX. Hän eli vuosina 1927–2016, halliten kuolemaansa asti.
Ludvig XIV ei tämänkään listauksen kannalta saanut turhaan lisänimekseen Aurinkokuningas. Hän keikkuu palkintopallin aurinkoisella ykkössijalla 72 vuoden ja 110 päivän hallitusajallaan. Mainituista Ludvig eli kuitenkin lyhimmän elämän, ja hallituskauden pituutta selittää hänen nousunsa kuninkaaksi jo lapsena.
Aurinkokuningas syntyi vuonna 1638 ja nousi kuninkaaksi nelivuotiaana vuonna 1643. Hän hallitsi 76-vuotiaana tapahtuneeseen kuolemaansa vuoteen 1715 asti.
Elisabetin pitää olla valtaistuimella vielä 98-vuotiaana 27. toukokuuta 2024 ohittaakseen Ludvigin ennätyksen.
Epäitsenäisillä alueilla on ollut useita monarkkiin verrattavia ja esimerkiksi kuninkaan titteliä käyttäneitä hallitsijoita, jotka lyövät Aurinkokuninkaankin ennätyksen. Heitä ei kuitenkaan lasketa monarkkien ennätyslistalle.
Pisimpään on hallinnut Swazimaan kolmas kuningas Sobhuza II, jonka kautta kesti peräti 82 vuotta ja 254 päivää. Hänestä tuli kuningas alle vuoden ikäisenä, ja Sobhuza hallitsi kuolemaansa asti. Swazimaa oli Britannian protektoraatti.
Aurinkokuningasta pidempään on hallinnut kaikkiaan 12 epäitsenäisen alueen hallitsijaa, kaikki erittäin nuorella iällä valtaan nousseita.
Swazimaan Sobhuza syntyi ja nousi valtaan vuonna 1899. Hän kuoli vallassa ollessaan vuonna 1982.
Harva 1800-luvulla virassa ollut on ollut samassa virassa vielä 1980-luvulla.
Rikkoakseen Sobhuzan ennätyksen Elisabet II:n pitää olla vallassa vielä vuoden 2034 jälkipuoliskolla. Keväällä 1926 syntynyt Elisabet olisi tuolloin 108-vuotias.
Elossa olevista monarkeista ykkössijaa pitää toki Elisabet.
Elisabetin jälkeen pisimpään nykymonarkeista on hallinnut Brunein sulttaani Hassanal Bolkiah. Hän on ollut maan johdossa vuodesta 1967 ja on iältään 75-vuotias.
Euroopassa Elisabetin jälkeen kakkossijaa pitää Tanskan tammikuussa 50-vuotishallituskauttaan juhlinut kuningatar Margareeta II (s. 1940).
Elisabet nousi valtaistuimelle isänsä, kuningas Yrjö VI:n kuoltua yllättäen 6. helmikuuta 1952 56-vuotiaana. Yrjöä olivat rasittaneet sekä sota että jälleenrakennusaika, ja hän sai useita tupakointiin liittyviä sairauksia, mukaan lukien lopulta keuhkosyövän. Kuolinsyy oli kuitenkin verihyytymä sydämessä.
Elisabet peri isältään vallan paitsi Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Irlannissa, myös lukuisissa merentakaisissa dominioissa.
Yrjö jäi viimeiseksi Intian keisariksi, Irlannin kuninkaaksi ja Pakistanin kuninkaaksi, mutta itsenäistymisistä huolimatta moni maa on edelleen jättänyt Yhdistyneen kuningaskunnan valtionpään myös omaksi viralliseksi, toki vain muodolliseksi, monarkikseen.
Nykyään Elisabet II on paitsi Yhdistyneen kuningaskunnan myös Kanadan, Australian, Uuden-Seelannin, Jamaikan, Antiguan ja Barbudan, Bahamasaarten, Belizen, Saint Vincentin ja Grenadiinien, Grenadan, Papuan ja Uuden Guinean, Saint Lucian, Salomonsaarten sekä St. Kittsin ja Nevisin virallinen valtionpää.
Viimeisin muodollisesta monarkiasta irtautunut maa Elisabetin hallitsemista valtioista on Barbados. Se julistautui tasavallaksi 30. marraskuuta viime vuonna.
Lähteitä