Ehdotettu liikkumisrajoitus ei estäisi vierailuja hoivakodeissa – myös kolmannen sektorin sosiaalipalveluita saisi käyttää
Pääkaupunkiseudulle ja Turkuun esitetyt liikkumisrajoitukset eivät estäisi vierailuja hoitokodeissa olevien läheisten luo, kertoo valtioneuvoston kanslian alivaltiosihteeri Timo Lankinen.
Torstaina eduskunnalle annetun lakiesityksen mukaan omasta kodista saisi edelleen poistua läheisen henkilön hoivan tarpeen vuoksi. Lakitekstissä ei oteta kantaa, koskeeko tämä myös läheisiä, jotka ovat jo esimerkiksi hoivakodeissa tai kotihoidon piirissä.
– Välttämättömän hoivan tarpeen vuoksi voi liikkua. Esimerkiksi puoliso ja lapset voivat liikkua kodistaan vieraillakseen hoivayksikössä, lain valmisteluun keskeisesti osallistunut Lankinen täsmentää STT:lle.
Lankinen vastasi STT:n kysymyksiin sähköpostilla. Vastauksessaan hän huomauttaa, että vaikka sääntely ei rajoita hoivayksiköissä tai palvelutalossa tapahtuvia vierailuja, kaupungeilla voi olla omia käytäntöjä, jotka rajoittavat vierailujen tai vierailijoiden määrää.
Liikkumisrajoitusten poikkeuksiin kuuluu myös mahdollisuus käydä lääkärissä tai käyttää sosiaalihuollon palveluita. Lankisen mukaan julkisen ja yksityisen sektorin tuottamien palveluiden ohella myös yhdistysten tuottamia palveluita saisi edelleen hyödyntää.
– Sosiaalihuoltopalveluilla tarkoitettaisiin tässä myös kolmannen sektorin palveluita. Lakiehdotuksen perusteluissa viitataan esimerkiksi uskonnollisten yhteisöjen diakoniapalveluihin sekä niihin rinnastettavaan sosiaaliseen palvelu- ja auttamistyöhön, Lankinen kirjoittaa.
Kyseessä on hallituksen esitys, joka on paraikaa eduskunnan käsittelyssä. Jos laki läpäisee esimerkiksi perustuslakivaliokunnan seulan, hallituksen pitäisi vielä erikseen määrätä asetuksella, millä alueilla ja kuinka kauan mahdollinen liikkumisrajoitus olisi voimassa.
Esitetyn lain perusteluissa on pitkä luettelo ryhmistä, jotka voisivat kärsiä rajoitusten sosiaalisista vaikutuksista.
– Sosiaalisten tilojen sulkeminen ja harrastustoimintojen keskeyttäminen huonontaisi erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten lasten ja nuorten, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten, yksinäisten henkilöiden, mielenterveys- ja päihdekuntoutujien, maahanmuuttajien, ikääntyneiden ja toimintakyvyiltään heikkojen tilannetta, esityksen perusteluissa todetaan.
Perusteluiden mukaan liikkumisen rajoitukset voivat aiheuttaa tyytymättömyyttä, horjuttaa kansalaisten henkistä kriisinkestävyyttä ja johtaa yksinäisyyden ja mielenterveysongelmien lisääntymiseen.
Poliisitehtävät ja muut yhteydenotot viranomaisiin voivat tätä kautta lisääntyä. Esille nostetaan esimerkiksi lähisuhdeväkivallan mahdollinen yleistyminen.
Liikkumis- ja oleskelurajoitusten aiheuttamat haitat jäisivät kuitenkin pienemmiksi kuin niillä saavutettavat hyödyt.
– Tämä johtuu erityisesti käyttöönotettavien rajoitustoimien arvioidusta lyhyestä voimassaoloajasta, niiden kohdistamisesta tarkasti määriteltyihin kunta-alueisiin sekä siitä, että jo tällä hetkellä on voimassa merkittävä määrä rajoitustoimia.
Esityksen perusteluissa nostetaan esille myös asunnottomien asema. Heitä varten perusteluissa huomioidaan poikkeuksia lakitekstiin, joka edellyttäisi lähtökohtaisesti pysymään oman asunnon pihapiirissä.
– Jos henkilöllä ei ole varsinaista asuntoa ja kotia rajoitusten määräämällä alueella, mutta hän oleskelee asunnottomana alueella, johon rajoitukset kohdistuvat, hänen tulisi rajoitusten voimassa ollessa pysytellä paikassa, jossa hän on pääasiassa oleskellut. Jos jostakin syystä henkilön on vaihdettava oleskelupaikkaansa, tämä olisi sallittua.
Vaikka liikkumisrajoitukset pääkaupunkiseudulla ja Turussa tulisivat voimaan, esimerkiksi ruokakaupassa asiointi sekä ulkoilu virkistäytymis- ja kuntoilutarkoituksessa olisi edelleen sallittua.
