Eettinen kuormitus nakertaa henkilöstön työkykyä vanhuspalvelutyössä

Vanhuspalvelutyö

Eettinen kuormitus eli työskentely normien tai omien arvojen vastaisesti koettelee vanhuspalveluiden työntekijöitä. Kuormitus ei jää vain omassa päässä pyörittelyksi, sillä se myös heikentää työkykyä.

Työterveyslaitoksen (TTL) tutkimuksen mukaan vanhuspalveluissa eettinen kuormitus on lähes kaksinkertainen muihin sosiaali- ja terveysaloihin verrattuna.

– Sekä eettiseen kuormituksen että liiallisen työmäärän aiheuttamaan työkyvyn heikkenemiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, sanoo erikoistutkija Kirsikka Selander TTL:stä.

Kotihoidossa työntekijöiden laaja ja yllättäväkin tehtäväkenttä vaikuttaa väistämättä kokemukseen työn hallinnasta, sanoo asiantuntija Sari Ilonummi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superista.

– Esimerkkinä odottamattomista työtehtävistä asiakkaan kaatuminen, tukkeutunut viemäri, polttopuiden loppuminen tai lämmitysöljyn tilaaminen, eli asiat, joihin ei ole varattu ennalta lainkaan aikaa. Kun tähän lisätään toiminnanohjausjärjestelmä, eli joku muu suunnittelee työpäiväsi järjestyksen ja asiakasmäärän kuin sinä itse, sillä on vaikutusta kuormittumiseen.

TTL:n tutkimuksen mukaan vanhustyön tekijöistä kolmasosa ei ole kokenut kuormitusta, kun muilla sote-aloilla näin kokee runsaat 40 prosenttia.

Tutkimuksessa on tarkasteltu eettisen stressin lisäksi kolmea muuta kuormitustekijöiden kokonaisuutta. Niitä ovat työn korkea vaatimus yhdistettynä vähäiseen työn hallintamahdollisuuteen, suuri panostus työhön ilman riittäväksi koettua palkitsevuutta ja epäoikeudenmukaisuuden kokemukset organisaatiossa.

–  Kuormitustekijöiden kasautuminen on haitallisinta työkyvylle. Jos työntekijään kohdistuu kaikki neljä stressitekijää, se likimain seitsenkertaistaa riskin työkyvyn heikkenemiselle, Selander kertoo.

Hänen mukaansa vanhuspalveluissa ja sote-palveluissa yleensäkin pitäisi tunnistaa henkilöt, joille kuormitus kasautuu, ja kyetä sitten puuttumaan ongelmaan.

Tutkimus ilmestyi maaliskuussa Archives of Public Health -julkaisussa. Aineistona oli TTL:n Mitä kuuluu -työhyvinvointikysely, johon vastasi yli 20 000 sote-alalla työskentelevää loppuvuodesta 2020. Vastaajista vanhuspalveluissa työskenteli noin 4 300 henkilöä.

Lähihoitajat haluavat tehdä työnsä mahdollisimman hyvin, mutta aina siihen ei ole mahdollisuuksia. Tämä käy ilmi Ilonummen Superille tekemästä selvityksestä, joka koski lähihoitajien tehtäviä kotihoidossa. Siihen vastasi tammikuussa tänä vuonna runsaat 2 200 työntekijää.

–  Eräs nuori, vasta pari vuotta alalla ollut lähihoitaja otti yhteyttä ja kertoi, että ei halua enää jatkaa. Työ ei hänen mukaansa vastaa niitä eettisiä arvoja, joita vanhustyössä pitäisi olla, Ilonummi kertoo.

Kiire ja resurssien vähyys näkyvät hänen mukaansa niin kotihoidossa kuin muissakin vanhuspalveluissa.

–  Lähihoitaja saattaa itkeä töissä väsymyksestä ja pahasta mielestä asiakkaan puolesta, koska tämä on kotona yksin sellaisissa oloissa, jotka eivät vastaa työntekijän arvomaailmaa. Tai asiakas voi pyytää työntekijältä, että tämä ei lähtisi pois ja jättäisi häntä yksin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kyselyssä viime marraskuussa neljäsosa kotihoidon yksiköistä ilmoitti tekevänsä joka viikko töitä liian vähäisellä henkilöstöllä.