Asiantuntija Pohjoismaiden ilmastopolitiikasta: "Missään maassa ei olla pääsemässä tavoitteisiin pelkästään nykytoimenpiteillä"
Pohjoismaat ovat päättäneet yhdessä vauhdittaa ilmastotoimia, jotta maapallon lämpeneminen jäisi alle 1,5 asteen.
Tiukentuvan ilmastopolitiikan odotetaan tulevaisuudessa näkyvän suomalaisten arkielämässä, esimerkiksi liikkumisessa.
Pohjoismaiden ilmastotavoitteet ovat kansainvälisesti katsoen kovat, arvioi uudistuvan liikenteen apulaisprofessori Heikki Liimatainen Tampereen yliopistosta.
– Yhteistä on myös se, että missään maassa ei olla pääsemässä tavoitteisiin pelkästään nykytoimenpiteillä, hän sanoo.
Tiukentuneet kansainväiset ilmastovaatimukset johtavat Liimataisen mukaan käytännössä siihen, että uusista diesel- ja bensa-autoista pitäisi siirtyä jollain tavalla hybridiautoihin Suomessakin vuoden 2030 jälkeen.
– Valmistajien päästörajat ovat niin tiukkoja, ettei niihin oikeastaan päästä bensa- ja dieselautoilla.
Hänen mielestään verotuksessa tai muilla keinoin pitäisi kuitenkin huomioida se, että vähävaraisilla olisi jatkossakin varaa liikkua myös haja-asutusalueilla, vaikka ilmastovaatimukset tiukentuvat.
Suomessa on Liimataisen mukaan tavoitteena, että liikenteen energiasta biopolttoaineita olisi 20 prosenttia vuonna 2020 ja 30 prosenttia vuonna 2030.
Hän uskoo, että tämä voi ainakin hiukan korottaa polttoaineen hintaa tulevaisuudessa.
– Riippuu siitä, miten teknologia kehittyy vuoteen 2030 mennessä. On arvioitu, että hinnannousu autoilijalle voisi olla 5–10 senttiä litraa kohti.
Suurin muutos näyttää tapahtuvan dieseliä käyttävässä raskaassa liikenteessä. Diesel on synteettistä, joten biopolttoaineen osuutta siinä voidaan kasvattaa ongelmitta.
– Raskaan kaluston käyttämä osuus polttoaineesta on hyvin suuri. Ne käyttävät dieseliä, ja siellä muutos tulee näkymään.
Lentovero otettiin käyttöön Ruotsissa viime vuoden keväällä. Suomessa enemmistö puolueista vastustaa tällaista veroa.
Liimatainen katsoo, että lentovero ei merkittävästi vaikuttaisi kansallisten päästötavoitteiden täyttymiseen, koska tavoitteissa huomioidaan vain maan sisäinen lentoliikenne eli pieni osa kaikesta lentoliikenteestä.
– Lentoveroilla ei juurikaan kansallisia päästötavoitteita edistetä, mutta globaalissa mittakaavassa voisi olla hyväkin, että lentämiseen kohdistettaisiin veroja.
Merkitystä saattaisi Liimataisen mukaan olla myös sillä, että Pohjoismaat ajaisivat biopolttoaineiden osuuden kasvattamista globaalisti. Biopolttoaineiden lisääminen lentokoneissa on tosin kalliimpaa kuin autoissa.
Ilmastotalkoita voisi vauhdittaa myös se, että yhä useampi autoilija siirtyisi junan käyttäjäksi – ainakin siellä, missä junayhteydet toimivat ja vievät nopeasti paikasta toiseen.
Liimatainen katsoo, että junaliikenteen houkuttelevuuden kasvattaminen ja vuorojen lisääminen edellyttäisivät panostuksia raiteiden rakentamiseen ja parantamiseen.
– Jos jo tällä hetkellä iltapäivällä junat ovat täynnä Helsingin ja Tampereen välillä, niin eihän sinne enempää ihmisiä mahdu.
Liimataisen mukaan esimerkiksi Ruotsissa junien houkuttelevuutta on lisätty nopeavauhtisilla junilla Tukholmasta Malmöön ja Göteborgiin.
Myös lisäpanostuksista on käyty keskustelua.
– Ruotsissa ollaan tässä selvästi pidemmällä. Siellä on tehty ratkaisuja suurnopeusjunaverkostosta.