Analyysi: Vahvojen naisten Hämeessä moni ääni etsii uutta kotia

Vuonna 2015 Hämeen vaalipiirin neljän suosituimman puolueen – SDP, kokoomus, perussuomalaiset ja keskusta – ääniosuudet vaihtelivat keskustan 17,8:sta SDP:n 22,1 prosenttiin. Kärkinelikko sai silti kukin kolme paikkaa Arkadianmäelle.

Gallupien perusteella vaaliasetelma Hämeessä on nyt koko lailla toinen. Esimerkiksi Hämeen Sanomien gallupin mukaan keskustan neljäs sija on säilynyt ennallaan, mutta kannatus on romahtanut 12,1 prosenttiin. Tällä tuloksella keskusta menettäisi kolmannen paikkansa.

Asia ei kuitenkaan ole niin selvä kuin gallupeista voisi päätellä.

Keskustan Päijät-Hämeen piirin toiminnanjohtajan Jukka Sällisen mukaan Hämeen tuloksen ratkaisee yleinen ilmapiiri keskustan suhteen, kuten etelässä yleensä.

– Sipilän pitää nyt ottaa puolueenjohtajan rooli ja vääntää rautalangasta, mitä keskusta on saanut aikaan, Sällinen painottaa.

– Mitkä esimerkiksi ovat ne 200 tekoa, joilla Suomi on saatu nousuun.

Näissä vaaleissa uusjakoon Hämeessä menevät kahden vahvan naisen äänet.

Keskustan Sirkka-Liisa Anttilan 5 200 ja sinisten Anne Louhelaisen yli 6 700 äänestäjää hakevat uutta ehdokasta. Saattaa olla, että moni ei ole sitä vielä löytänyt. Tämä voi painaa keskustan ja perussuomalaisten, joiden listalta Louhelainen eduskuntaan valittiin, kannatuslukuja alas.

– Yksittäisestä ehdokkaasta menestys ei jää kiinni, hyviä manttelinperijöitä riittää, Sällinen vakuuttaa.

Samaa mieltä on Etelä-Hämeen piirin Markku Leppälahti, joka on palannut eläkkeeltä tuuraamaan vanhempainvapaalla olevaa toiminnanjohtaja Juha Iso-Ahoa.

– Ääniä ei voi testamentata, Leppälahti sanoo.

Suhdanteet muuttuvat ja mediassa kohut vaihtuvat viikoittain. Se vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin. Leppälahti on silti rauhallisella mielellä.

– Julkisuus peilaa vaalien lähestymiseen liittyvää hermostuneisuutta. Tärkeää on, että keskustallaan kuitenkin oikeista asioista, hän sanoo.

Sällinen muistuttaa, että kunnallisvaaleissa 2017 keskusta nousi Hämeessä kolmanneksi perussuomalaisten ohi.

– Niin käy nytkin. SDP:n ja kokoomuksen asemaa emme pysty horjuttamaan, mutta kolmoseksi yllämme ja pidämme kolmannen paikan, hän arvioi.

– Keskustan väkeä on vaalikentillä liikkeellä selvästi ahkerammin kuin edellisellä kerralla. Työ palkitaan kyllä, Leppälahti komppaa.

Keskustan ehdokkaista vahvoilla jatkoon on moninkertainen ministeri Juha Rehula, joka sai edelliskerralla 6 429 ääntä.

Professori Martti Talja sai vuonna 2015 piirin viimeisen paikan 3 941 äänellä. Hänen tilanteensa on jännittävä, samoin varasijalle yltäneen Timo Kauniston, joka oli kansanedustaja vuosina 2007–2011 ja keskustan varapuheenjohtaja 2010–2012.

Myös keskustanuorten entinen puheenjohtaja ja Asikkalan valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi, joka menestyi vuonna 2015 tasavahvasti Kauniston kanssa, yrittää uudelleen. Kiinteistökuningattarena mainetta saaneen Kaisa Liskin menestystä on vaikea arvailla, sillä häntä painaa kesken oleva oikeusprosessi entisen työnantajansa kanssa.

Muita keskustan ehdokkaita Hämeessä ovat sairaanhoitaja ja keskustan Etelä-Hämeen piirin puheenjohtaja Johanna Häggman, maanviljelysteknikko Heli Lehtilä, yhteyspäällikkö Launo Haapamäki, tuotepäällikkö Petri Hakamäki, maatalousyrittäjä Janne Näsi, vanhempi rikoskonstaapeli Mika Mäentalo, maatalousyrittäjä Jukka Mölsä, sairaanhoitaja Katri Pakkanen ja projektipäällikkö Virpi Siltala.

Naisia 14 ehdokkaan joukossa on vain kuusi. Se tuntuu oudolta, sillä Hämeen vaalipiirin viidestä eniten ääniä keränneestä ehdokkaasta vuonna 2015 peräti neljä oli naisia.

Listan ikärakenne on selvästi nuorempi kuin istuvan eduskunnan, jossa yli 50-vuotiaita on 60 prosenttia ja peräti kahdeksan prosenttia on yli 70-vuotiaita.

Hämeen keskustaehdokkaista kuusi on alle viidenkymmenen eikä yksikään yli seitsemänkymmentä. Yksi ehdokkaista on alle 30 ja kaksi 30–39-vuotiaita. Ikäryhmässä 40–49 on kolme ehdokasta ja ikäryhmässä 50–59 on seitsemän ehdokasta. Vanhin ehdokkaista on 67-vuotias.

SDP on vaalipiirin gallupjohdossa peräti 26 prosentin kannatuksellaan. Sillä puolue saisi neljännen edustajan eduskuntaan.

Vuoden 2015 vaalien äänikuningattaren Tarja Filatovin (8 318 ääntä) lisäksi varmalta tuntuu Mika Karin (6 867 ääntä) ja Ville Skinnarin (5 711 ääntä) läpimeno. Ellei sitten kolmessa hallituksessa oikeusministerinä ollut Johannes Koskinen, joka jättäytyi pois vuonna 2015, laita kärjen järjestystä uusiksi.

Neljännelle paikalle olisi monta muutakin ottajaa. Kaisa Lepola sai viimeksi 4 558 ääntä ja Iisakki Kiemunki enemmän ääniä kuin keskustan Talja, mutta kumpikaan ei mahtunut mukaan Arkadianmäelle.

Kokoomuksen ääniosuus ja paikat ovat viimeisissä gallupeissa lähes ennallaan vuoteen 2015 verrattuna. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen, joka oli vuonna 2015 piirin kakkonen 7 556 äänellään, tullee valituksi uudelleen. Myös kansanedustajat Timo Heinonen ja Kalle Jokinen, jotka molemmat keräsivät edellisellä kerralla noin 6 000 äänen potin, ovat todennäköisiä läpimenijöitä.

Perussuomalaiset näyttäisivät menettävän ääniä lähes saman verran kuin keskusta. Paikkoja viimeisten gallupien mukaan olisi nyt tulossa kaksi kolmen sijaan.

Kansanedustaja Rami Lehto hakee jatkokautta. Hän jäi edellisellä kerralla 6 705 äänellään vain niukasti Louhelaisesta. Myös Jari Ronkainen (4 442) pyrkii pestiinsä uudelleen, ja vaaleissa 2015 niukasti Ronkaiselle hävinnyt Lulu Ranne (4 237) on mukana tälläkin kertaa.

Siniset ilmoittavat tavoittelevansa täyttä 14 ehdokkaan listaa. Nyt koossa on vasta viisi ehdokasta, joista kaikki pyrkivät eduskuntaan ensimmäistä kertaa, eikä mukana ole yhtäkään perussuomalaisten listalla edellisissä vaaleissa ollutta.

Vihreät, vasemmistoliitto ja kristilliset olisivat gallupien mukaan saamassa kukin yhden paikan. Vihreille tulos olisi lisäpaikka vuoden 2015 vaaleihin verrattuna ja muilla tilanne säilyisi ennallaan.

Vihreiden kansanedustaja vuosilta 1999–2011 Kirsi Ojansuu-Kaunisto yrittää tälläkin kertaa, vaikka 1 712 ääntä ei edellisissä vaaleissa riittänyt. Hän on naimisissa keskustan Timo Kauniston kanssa. Vuonna 2015 hieman Ojansuu-Kaunistoa enemmän ääniä saanut Sari Jokinen (1 780 ääntä) on myös ehdolla.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtajan Aino-Kaisa Pelkosen voinee laskea jo etukäteen valittujen joukkoon. Ylilääkäri Antti Holapainen on saatu houkuteltua uudelleen mukaan kisaan, edellisellä kerralla 1 725 ääntä riittivät varasijaan.

Kristillisdemokraattien pitkäaikaiselle puheenjohtajalle Päivi Räsäselle ei löytyne haastajaa näissäkään vaaleissa. Hän keräsi 2015 vaaleissa 7 545 ääntä ja
oli vaalipiirin kolmanneksi suosituin ehdokas.