Aluevaalien keskustelut ovat pysyneet poikkeuksellisen hyvin asiassa, Karina Jutila E2 Tutkimuksesta arvioi: "Kyse on hyvin konkreettisista asioista, joista on helppo keskustella"

Vaalikeskustelut ovat tällä kertaa keskittyneet poikkeuksellisen selkeästi niihin asioihin, joista vaaleissa valittavat ihmiset päättävät. Näin arvioi yhteiskuntatieteiden tohtori Karina Jutila Suomen ensimmäisissä aluevaaleissa käytyä kampanjointia.

Tutkimuslaitos E2 Tutkimusta johtava Jutila huomauttaa, että sosiaali- ja terveyskysymykset ovat vaaleista toiseen kansalaisia eniten kiinnostavien teemojen joukossa. Aluevaalien rajautuminen soteen ja pelastustoimeen selkeyttää entisestään tätä asemaa.

–  Se on selkeä yksi kokonaisuus, johon sisältyy kaikki mahdollinen. Siellä on kaikki ihmisen elämän perusasiat alkaen syntymästä ja päättyen kuolemaan, Jutila sanoo STT:lle.

Sunnuntain vaaleissa valittavien aluevaltuutettujen harteilla ovat niin neuvolat, hammashoitolat, palokunnat kuin vanhustenhoito. Tämä helpottaa myös median tehtävää asiasta keskustellessa.

–  Kyse on hyvin konkreettisista asioista, joista on helppo keskustella ja tehdä juttuja. Aluevaaleissa on kyse jokapäiväisistä asioista, jolloin ei ole houkutusta rakentaa keinotekoista muuta agendaa.

Vaalit liittyvät kauan odotetun sote-uudistuksen toteutukseen, joka rakentuu 21 uuden hyvinvointialueen pohjalle. Alueet noudattelevat pitkälti vanhoja maakuntarajoja, joskin Uusimaa on jaettu neljään osaan. Lisäksi Helsingissä sote- ja pelastuspalveluista päättää edelleen sen oma kaupunginvaltuusto.

Uudistus on kerännyt kritiikkiä uuden hallintotason rakentamisesta, jonka rahoitus on kuitenkin valtion varassa. Jutila ei niele kritiikkiä kokonaan vaan nimittää aluevaltuutetun työtä ”luovien ihmisten tehtäväksi”.

–  Sitä vaativampi tehtävä tulevilla valtuutetuilla on, kun he eivät itse pysty rahoitukseen vaikuttamaan. Sitä vaikeampi on kyetä sovittamaan yhteen talouden realiteetit ja kansalaisten elämästä tulevat tarpeet, Jutila sanoo.

–  Ne ovat todella vaikeita kysymyksiä, kun kyse on ihmisen hengestä ja terveydestä. En lainkaan allekirjoita ajatusta, että he olisivat helpossa tai näennäisessä tehtävässä.

Vaalien järjestämiseen liittyvissä kysymyksissä Jutila on kriittisempi.

Hänen mukaansa vaalien jälkeen tulee käydä keskustelua siitä, miten hyvin äänestämisen ja kampanjoinnin oikeus onnistuttiin turvaamaan koronaepidemian keskellä.

Hän korostaa, että osallistumisen mahdollisuus on perustavanlaatuinen osa demokratiaa.

–  Onko kansalaisryhmiä, jotka jättivät tautitilanteen vuoksi äänestämättä ja olisivatko he äänestäneet, jos se olisi ollut mahdollista etänä? Jutila kysyy.

Hän kertoo ihmetelleensä ennen joulua, miksi epidemian vaikutuksesta kampanjointiin ja äänestämiseen ei puhuta. Jutila nostaa esille myös ajatuksen ennakkoäänestyksen pidentämisestä.

Viime vuoden kuntavaaleissa ennakkoäänestys poikkeuksellisesti tuplattiin kahteen viikkoon koronaepidemian nimissä. Lopulta ennätykselliset 60 prosenttia kaikista äänistä annettiin ennakkoon.

Tällä kertaa järjestelyyn ei oikeusministeriön mukaan ole haluttu ryhtyä siksi, että järjestely söi paljon kuntien resursseja ja pyöri myös osin tyhjäkäynnillä.

Jutila on kummeksunut myös kommentteja, joissa spekuloitiin alhaisella äänestysinnolla. Hänen mukaansa vaikutti jossain määrin siltä, että sillä tavoin mainostettiin äänestämättä jättämistä ja leimattiin vaaleja vähäpätöisiksi.

–  Kun Suomessa iso osa mediaa sijaitsee fyysisesti Helsingissä, niin ajateltiinko, että vaalit ovat lähtökohtaisesti epäkiinnostavat, jos pääkaupunki ei ole mukana? Toivottavasti kyse ei ole sellaisesta kuplautuneesta ajattelusta, Jutila pohtii.

Hän itse arvioi, että äänestysprosentti asettuu 40 ja 50 prosentin väliin. Pessimistisimmät arviot ovat pelänneet aluevaalien häviävän kiinnostuksessa jopa eurovaaleille ja jäävän jopa 40 prosentin alle.

Vaalien jälkeen Jutila kaipaa myös laajemmin keskustelua suomalaisen demokratian tilasta. Hänen mukaansa vaalien järjestämistä ja vaaliviestintää pitäisi kehittää.

Tutkija nostaa esille sähköisen äänestyksen ja kirjeäänestyksen mahdollisuuden.

Samoin hän nostaa esille vähän koulutettujen nuorten alhaisen äänestysprosentin, mikä kertoo, että vaalit eivät tavoita kaikkia suomalaisia tai että äänestämisestä olisi tehty kiinnostavaa.

–  Hyväosaiset ovat perinteisesti innokkaita äänestäjiä, mutta nämä vaalit koskevat erityisesti paljon yhteiskunnan palveluita käyttäviä, Jutila sanoo.

Hän odottaa vaalien jälkeen tutkimuksista tietoa siitä, ketkä kävivät äänestämässä ja millä perusteilla. Hän pelkää, että ensimmäisissä aluevaaleissa korostuvat valmiiksi tunnetut nimet esimerkiksi nuorten kustannuksella.

–  Demokratian pitää elää ja hengittää niin, että siellä on tilaa myös nuorille ja uusille sekä niille, joilla ei ole isoa lompakkoa.

Äänioikeutetuista 26,5 prosenttia eli yli miljoona ihmistä on äänestänyt jo ennakkoon. Luku on samalla tasolla kuin kuntavaaleissa viisi vuotta sitten, jolloin ennakkoäänestys oli viikon mittainen.

Viime eduskuntavaaleissa ennakkoon äänesti runsas kolmannes äänioikeutetuista ja eurovaaleissa runsas viidennes.

Äänestäminen on ollut monin paikoin vilkasta Itä- ja Pohjois-Suomessa ja rauhallisinta useilla Uudenmaan alueilla.

–  Yleiskuva näyttää olevan, että haja-asutusalueilla olisi käyty kohtuullisesti äänestämässä. Tästä voidaan tehdä nopea päätelmä, että ehkä äänestäminen on niissä koettu tärkeäksi, jotta voidaan puolustaa omia palveluita. Siinä on tällaisesta puolustustaistelusta kyse, Jutila arvioi toistaiseksi annettuja äänimääriä.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina. Vaalihuoneistot avautuvat aamuyhdeksältä ja ovat auki iltakahdeksaan saakka. Kaikille ennen klo 20:ta äänestyspaikalle saapuvilla on oikeus äänestää, vaikka he olisivat jonossa vielä kahdeksalta.

Aluevaltuutettuja valitaan alueesta riippuen 59–79 kappaletta. Heidän toimikautensa alkaa maaliskuussa ja kestää vuoteen 2025, jolloin aluevaalit järjestetään samaan aikaan kuntavaalien kanssa.