Äänestyspaikat ovat avanneet ovensa Itä-Ukrainan "kansantasavalloissa"

Presidentin- ja parlamenttivaalit ovat alkaneet Itä-Ukrainan separatistien hallitsemissa Donetskin ja Luhanskin niin kutsutuissa kansantasavalloissa.

Äänestyspaikat aukaisivat ovensa seitsemältä Suomen aikaa ja äänestys jatkuu iltaseitsemään. Ensimmäisiä tuloksia odotetaan maanantaina.

Länsimaat ovat vedonneet Venäjään, jotta se pysäyttäisi vaaliprosessin, joka lietsoo väkivaltaisuuksia Itä-Ukrainassa ja vaikeuttaa entisestään Minskin sopimuksen toteutumista.

Sopimus tähtää konfliktin ratkaisuun. Venäjän mukaan rauhansopimuksella ei ole mitään tekemistä äänestyksen kanssa, vaan vaalit ovat alueen asukkaiden itsenäinen päätös.

Aseistetut, maastopukuiset miehet vartioivat äänestyspaikkaa Donetskissa, jossa virkaatekevä johtaja ja todennäköinen vaalivoittaja Denis Pushilin äänestää tänään.

– Tulin tänne, koska haluan osaltani vaikuttaa tasavallan kohtaloon, sanoi Valentina Slipenko, 77. Hän lisäsi aikovansa äänestää Pushilinia.

34-vuotias Tatjana, joka ei halunnut kertoa sukunimeään kostotoimien pelossa, kutsui vaaleja naurettaviksi.

– En aio äänestää, vietän mieluummin päivän lapseni kanssa.

Moni separatistihallintoa vastustava Donetskissa ja Luhanskissa jättää Tatjanan tapaan äänestämättä.

EU tuomitsee vaalit kansainvälisen oikeuden vastaisina. EU katsoo, että ne rikkovat Ukrainan suvereniteettia ja lainsäädäntöä.

EU:n ulkosuhteiden edustaja sanoi eilen tiedotteessa, että EU ei tule tunnustamaan vaalituloksia

Yhdysvaltain Ukrainan-lähetystö syytti Twitterissä Venäjää konfliktin lietsomisesta valevaaleilla. Lähetystö kehotti asukkaita boikotoimaan vaaleja.

Venäjän ulkoministeriön tiedottajan mukaan vaalit tarvittiin täyttämään valtatyhjiö, joka syntyi, kun Donetskin johtaja kuoli pommiräjähdyksessä elokuussa. Hänen jälkeensä virkaatekeväksi johtajaksi nousi Pushilin.

Luhanskissa virkaatekevänä johtajana on toiminut Leonid Pasechnik. Vaikka molemmilla alueilla on useita ehdokkaita, nykyisten johtajien odotetaan voittavan vaalit.

– Moskova on päättänyt, että uusien johtajien vallan legitimointi on tärkeämpi asia kuin lännen kritiikki, kommentoi Aleksei Makarkin moskovalaisesta tutkimuskeskuksesta.

Separatistialueilla pidettiin vuoden 2014 lopulla edelliset vaalit, joita länsi ja Ukraina eivät tunnustaneet.

Itä-Ukrainan taisteluissa on saanut surmansa yli 10 000 ihmistä vuoden 2014 jälkeen.