Kiinassa tekoäly mahdollistaa tehokkaan valvonnan – "Keinoäly valvoo jatkuvasti väkijoukkojen käyttäytymistä"
Kiinassa kansalaisten valvonta on aina ollut aivan eri tasolla kuin Euroopassa, mutta tekoälyn tultua kuvioihin se on kiihtynyt rajusti. Presidentti Xi Jinpingin ja kommunistisen puolueen tiukassa otteessa olevassa maassa uusia valvontakeinoja otetaan käyttöön aina sitä mukaa, kun niitä saadaan kehitettyä.
– Kiinassa ei ole pohdittu koskaan, voisiko näin tehdä tai olisiko tämä sallittua tai oikein, vaan milloin voimme ottaa käyttöön tämän uuden valvontajärjestelmän, sanoo valtio-opin vanhempi yliopistonlehtori Juha Vuori Turun yliopistosta.
Vielä 20 vuotta sitten Kiinassa ihmiset pystyivät käyttämään internetiä suhteellisen anonyymisti ja käytössä oli melko helppoja keinoja tunnistautumisvaatimusten kiertämiseen. Tämä on muuttunut älypuhelinten astuttua kuvaan, ja tunnistautuminen omalla nimellä on nykyään oikeastaan vääjäämätöntä.
– Kiina on siinä paljon pidemmällä kuin Eurooppa. Melkein kaikki rahaliikenne, lääkäreiden tilaaminen, kaikki mahdollinen toiminta tapahtuu älypuhelimen välityksellä. Siirtymä älypuhelimiin, Wechat-portaaliin ja muihin on tehnyt ihmisten verkkokäyttäytymisen valvonnasta vielä tehokkaampaa kuin 20 vuotta sitten, Vuori kertoo.
Wechat on Kiinassa kehitetty sovellus, jonka käyttö vaatii rekisteröitymisen kiinalaisella puhelinnumerolla. Sovellus tarjoaa valtavan määrän palveluita tavanomaisen viestittelyn lisäksi, sillä sen kautta hoituu esimerkiksi ruoan kotiinkuljetuksen tilaaminen, pelaaminen ja vaikka vuokranmaksu.
Kiina on valjastanut valvontakoneistoonsa myös tekoälyn, joka on tehokas apuri muun muassa valvontakameroiden tarkkailemisessa.
– Kameroita on niin paljon, etteivät ihmiset pystyisi niitä monitoroimaan, mutta keinoäly valvoo jatkuvasti väkijoukkojen käyttäytymistä ja muutakin. Jos näyttää siltä, että ihmiset kokoontuvat tavalla, joka ei vastaa normaaleja algoritmien määrittelemiä standardeja, annetaan ihmisen katsottavaksi, että mitä siellä tapahtuu, Vuori kertoo.
Tiukan valvonnan taustalla on Kiinan poliittinen järjestelmä, jossa presidentti Xin Kiinan kommunistinen puolue pitää tiukkaa kontrollia.
– Suurin pelko on, että löytyisi jonkinnäköinen provinssista toiseen leviävä poliittinen voima, joka ryhtyisi haastamaan sitä puolueen asemaa. Tämä halutaan estää, se on uhka.
Valvonnasta kertyvä valtava määrä dataa sekä tekoälyn käyttö ovat osaltaan lisänneet tarvetta datakeskuksille, joita Kiina rakentaakin hurjaa tahtia.
Vuoren arvion mukaan Kiinassa on tällä hetkellä 200–500 datakeskusta, mikä on huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Kiina on tosin ulkoistanut datakeskuksiaan ulkomaille, esimerkiksi Malesiaan.
– Ne ovat Kiinalle tavallaan keinoja kiertää Yhdysvaltojen mikrosiruvientiestoja. Datakeskukset ovat käytännössä Kiinan käytössä, mutta ne ovat muualla kuin Kiinassa ja mahdollisesti jokin toinen yhtiö pyörittää keskusta, jolloin se ei näytä kiinalaiselta eikä Yhdysvaltojen siruvientisäädöksiä rikota.
Kiinassa tekoälykehityksellä tähdätään Vuoren mukaan luomaan sovelluksia, jotka keskittyvät esimerkiksi ennakointiin ja väkijoukkojen liikkumisen hahmottamiseen ja mallintamiseen. Vuori huomauttaa, että Kiinassa on maailman suurin internetväestö, joka tuottaa valtavasti koulutusmateriaalia tekoälymalleille.
– Kaikki, mitä ihmiset filmaavat tai sanovat, tuottaa aivan häkellyttävästi oppimismateriaalia. Kiinassahan tietysti se kaikki kuuluu kommunistiselle puolueelle. Siellä ei lähtökohtaisesti ole tällaisia samankaltaisia kysymyksiä kuin ehkä jossain vaiheessa yhdysvaltalaisyritysten eteen tulee, että joutuuko näistä anastetuista tiedoista maksamaan.
Ydinvoimaloita naapurustossaan vastustavien mielenosoituksista on raportoitu kiinalaismedioissa, mutta vastaavaa uutisointia ei datakeskusten osalta ole näkynyt.
– Datakeskuksia rakennetaan enemmän syrjäseuduille, joten samanlaista uutisointia ei ehkä tule. Kiinassa kaikki maa on viime kädessä valtion omaisuutta ja ihmisillä on vain vuokraoikeus maankäyttöön, Vuori toteaa.