Kuinka suurin kuntajoukkue hyödyntää potentiaalinsa?
Kuntakentän arki järjestäytyy parhaillaan uuteen kauteen. Vaaleissa keskustalla rytisi valtakunnallisesti, mutta puolueena olemme määrällisesti edelleen maan vahvin joukkue. Kysymys kuulukin, kuinka tuo vahvuus hyödynnetään paremmin tulevaisuudessa?
Olen toiminut keskustalaisena kuntapäättäjänä sekä puolueen ja sen nuorisojärjestön eri vaikuttajapaikoilla ja -foorumeilla vuodesta 2009 alkaen.
Reilun vuosikymmenen kokemuksella totean, että puolueena emme hyödynnä sitä kuntavaikuttajien valtaisaa voimaa, joka puolueen piirissä halki Suomen vaikuttaa.
Asiaa tarkasteltaessa kuntatasolta käsin valtuutettujen näkökulmasta, on puolueen rooli lähes olematon: toimimme valtuustoryhminä enemmänkin itsenäisinä, paikallisina solukkoina, emme osana valtakunnan läpileikkaavaa puoluetyötä.
Kunnallisjärjestöt yhdessä valtuustoryhmien kanssa johtavat kuntatason työtä alueellaan.
Kuitenkin puolueen politiikkaa tulisi toteuttaa läpileikkaavammin halki koko puolueen järjestötasojen. En tarkoita keskusjohtoista käskyttämistä paikallisiin kysymyksiin, vaan yhtenäisempää keskustalaista politiikantekoa ja järjestötyön uutta otetta.
Uuden kuntavaalikauden käynnistyessä, uusien päättäjien aloittaessa, kuntakenttää voimakkaasti muokkaavien ja haastavien kysymysten edessä vertaistuelle ja vuoropuhelulle on aidosti kysyntää.
Edessämme on historiallinen vaihe, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus astuu voimaan kesken kauden: me kuntapäättäjät olemme luomassa kunnat kuin uudestaan.
Keskusta istuu maan hallituksessa, olemme vahva kuntapuolue ja kunnat ovat meille tärkeä vaikuttamisväylä.
Kuntapäättäjien verkoston luomiselle ja koordinoinnille, aktivoitumiselle kuntien yhteisissä kysymyksissä on tarve.
Valtakunnantason tavoitteet, ajatukset ja visiot olisi pystyttävä tarjoamaan selkeämmin käytännön työkaluina, kannustuksena ja konkreettisina esityksinä kentälle. Kuntapäättäjien verkoston luomiselle ja koordinoinnille, aktivoitumiselle kuntien yhteisissä kysymyksissä on tarve.
Esimerkiksi viime kuntavaalikauden aikana Juha Sipilän hallitus teki periaatepäätöksen, että valtion elintarvikehankinnoissa käytetään vain vastuullisesti tuotettuja tuotteita. Vastuullisuus mahdollistaa suomalaisen ruoan määrän kasvun hankintoja tehtäessä.
Periaatepäätöksen tueksi Motiva laati oppaan vastuullisiin elintarvikehankintoihin, joka sisälsi julkiselle sektorille, päättäjille ja virkamiehille, konkreettisia laatukriteereitä hankintojen toteuttamiseen.
Opas toimitettiin ministeri Jari Lepän toimesta jokaiselle kuntapäättäjälle.
Laajamittainen paikallistason järjestäytyminen puolueelle tärkeän asian kohdalla jäi kuitenkin puolitiehen: joukkuetyönä toteutettavat tempaukset, kuten valtuustoaloitteet ja poliittiset avaukset, jäivät tekemättä.
Järjestömme tilasta ja asemasta on puhuttu pitkään: uudistamisen ja uusien toimintojen luomisen tarve on ilmeinen.
Ajattelisin, että ensitöikseen keskustalaisten valtuustoryhmien puheenjohtajat voisi liittää yhteen puoluetoimiston organisoimalle foorumille, jolloin viesti kulkisi luontevaa väylää pitkin sekä puolueen että valtuustoryhmien välillä.
Käynnistyvä uusi kausi mahdollistaa paljon.