Uuteen aluepolitiikkaan mallia Pohjoismaista

Uusi puheenjohtajamme Katri Kulmuni totesi linjapuheessaan, että Suomi erilaistuu, mutta eriarvoistua se ei saa.

Tässä lauseessa on hyvin kiteytettynä se, mitä aluepolitiikka tarkoittaa ja miksi se on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa. Kaikilla suomalaisilla pitää olla samat onnistumisen ja onnellisuuden mahdollisuudet kotipaikasta riippumatta.

On yhtäältä tuettava maan eri osien omia vahvuuksia ja toisaalta pidettävä huoli, että elämisen edellytykset ovat tasa-arvoiset koko Suomessa.

Eriarvoistumisen vaara on todellinen myös isoimpien kaupunkien sisällä. Aluepolitiikka ei kuulu vain sorateiden varsille.

Lähiöiden kehittäminen, kaupunkien pienistä terveysasemista ja kirjastoista huolehtiminen ja hyvä joukkoliikenne laitakaupungille ovat myös aluepolitiikkaa.

Moni suomalainen elää arkea, jossa useat paikat ovat hänen kotiseutuaan. Aluepolitiikkaa tarvitaan mahdollistamaan ihmisille vapaus valita, mihin kaikkialle elämänsä rakentaa.

Keskustan kynnyskysymyksiä hallitukseen menemiselle oli, että kaikkien päätösten täytyy tukea koko Suomen tasapainoista kehittämistä.

Hallitusohjelma sekä ensi vuoden budjetti toteuttavat tätä linjaa. Liikennehankkeisiin tulee lisää rahaa ja korkeakoulutuksen perusrahoitusta lisätään koko maassa.

Suomessa tarvitaan aluepolitiikkaan uutta otetta. Vanhoja ihanteita, mutta uusia keinoja. Uusi aluepolitiikka lähtee erityisesti yrittäjyyden edellytysten kehittämisestä ja työpaikkojen luomisesta, koulutuspolitiikasta ja infran laittamisesta kuntoon. Myös valtion työpaikkojen alueellistamista tarvitaan.

Koulutuspaikkoja on oltava tasaisesti joka puolella esimerkiksi koulutussopimusten ja oppisopimuksen avulla. Tavoitteena tulee olla jokaiselle nuorelle mahdollisuus käydä ammattikoulu tai lukio kotoa käsin. Jokaisessa maakunnassa tarvitaan kehittyvä korkeakoulu.

Infrasta huolehtiminen on yksi avaimista. Ratojen ja teiden rapistuminen on pysäytettävä ja uusia hankkeita käynnistettävä. Kaikkialle tarvitaan toimivat verkkoyhteydet.

Mallia aluepolitiikkaan voisi ottaa naapureistamme. Muissa Pohjoismaissa aluepolitiikkaa tehdään laajassa poliittisessa yhteistyössä. Ruotsi on aikeissa ottaa ensi vuonna käyttöön harvaanasuttujen alueiden verotuen.

Myös Suomessa tulisi vähintään selvittää, voidaanko asuinpaikasta johtuvia veroja tasata valtion tuloverokannustimella ja tukea näin nykyistä tasapainoisempaa aluekehitystä, sillä kunnallisverot ovat keskimääräistä korkeampia harvaanasutuilla alueilla, joissa julkiset palvelut ovat samalla niukkoja.

Norjassa puolestaan on käytössä opintolainan hyvitysjärjestelmä, jolla edistetään osaavien ammattilaisten saatavuutta heikommin kehittyvillä alueilla. Hyvitysjärjestelmästä voitaisiin ottaa mallia myös meillä Suomessa ja vastata näin osaltaan maakuntien osaajapulaan.

Keskusta on valmis yhteistyöhön kaikkien puolueiden kanssa. Suomi on yhtä kuin erikokoiset kaupungit, kirkonkylät sekä maaseutu. Pärjäämme vain yhtä köyttä vetämällä.

   Kirjoittaja on keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja