Työttömyyskriisiä ei johdeta
Olemme keskustelleet eduskunnassa koko viikon suomen budjetista ensi vuodelle. Hallituksen pitäisi elää samaa arkea kuin suomalaiset. Salissa pääministeri ja hallitus kuitenkin katsovat Suomea eri todellisuudesta kuin missä tavalliset ihmiset elävät.
Pääministeri sanoi salipuheessaan keskiviikkona noin kello kaksi, että yritysten tilauskirjat ovat täynnä, vaikka näin ei ole. Hetkeä myöhemmin hän kehui Turun telakan uutta tilausta ja satoja uusia työpaikkoja unohtaen mainita, että Valmet Automotive oli juuri ilmoittanut vähentävänsä yli tuhat työntekijää.
Luvut eivät valehtele. Joka kahdeksas työikäinen on työtön. Sekä rakennusteollisuuden ahdinko että pitkäaikaistyöttömyys hipovat 1990-luvun laman huippuja. Metsäalan suhdanne on kääntynyt kesällä nopeasti huonoon suuntaan.
Suomi ylitti ensimmäistä kertaa 10 prosentin työttömyyden rajapyykin sitten vuosituhannen vaihteen. Totuus on, että Suomessa on vakava työttömyyskriisi. Hallituksen suhdanneselitys ei ole totta, sillä Suomen työttömyys on Eurooppa-tilaston toiseksi surkein.
Hallitus lupasi 100 000 uutta työpaikkaa, mutta on saanut aikaan 100 työtöntä lisää päivittäin hallituskauden alusta alkaen. Samalla hallituksen talouspolitiikalta on tippunut pohja. Muutoksen johtaminen vaatii hallitusta katsomaan peiliin.
Moni miettii arjessa, riittävätkö työt, pysyykö yritys pystyssä ja miten toimeen tullaan.
Keskustalle työttömyys on hätätila, jonka helpottamiseksi pitää kääntää kaikki kivet. Siksi tulemme jättämään työttömyydestä välikysymyksen ja esitämme epäluottamusta hallitukselle.
Me tarvitsemme kolmenlaisia ratkaisuja: aktiivisia toimia nuorisotyöttömyyden kitkemiseksi, kotimaisen yrittäjyyden tukemista ja työmarkkinoiden syrjinnästä eroon pääsemistä.
Uusia työpaikkoja syntyy ennen kaikkea pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Niiden sekä mikro- ja yksinyrittäjien mahdollisuuksia pitää parantaa. Tällä hetkellä monella yrittäjällä on vaikeuksia saada lainaa riittämättömien vakuuksien vuoksi, johon on luotava valtion takausmekanismi.
Keskusta helpottaisi yrittäjien toimintaa keventämällä yritykseen jätettävien voittojen verotusta, toteuttaisi investointihyvityksen myös pienemmille yrityksille ja vahvistaisi yrittäjä- ja kotitalousvähennyksiä.
Tuloveronalennukset kohdistaisimme erityisesti pienituloisille ja keskituloisille, jotta suomalaisille jäisi enemmän käteen ja ostovoima vahvistuisi.
Olisimme myös johdonmukaisia muun muassa vihreän siirtymän keinoissa ja byrokratian vähentämisessä. Investointisuunnitelmat ovat vaikeuksissa, koska hallitus soutaa ja huopaa puhtaan siirtymän kanssa.
Lisäksi tarvitaan täsmätoimia. Työnantajamaksujen keventäminen helpottaisi nuorten ja pitkäaikaistyöttömien palkkaamista. Työttömyysturvan suojaosa on palautettava pikaisesti, sillä sen poistaminen on lopettanut monelta keikkatyön ja osa-aikaisen työn kokonaan.
Työelämän raskaus- ja ikäsyrjintä tulee poistaa lainsäädännöllä. Raskaussyrjintää esiintyy erityisesti määräaikaisissa työsuhteissa. Ruotsin mallin mukaista irtisanomissuojaa yli 55-vuotiaille työntekijöille tulisi myös selvittää.
On häpeällistä, että yli 55-vuotiaiden työllisyysprosentti Suomessa on pohjoismaiden matalin. Asenneilmapiiri pitäisi kääntää ympäri niin, että työuran loppupään ammattilaiset nähtäisiin kokeneina. Samoin tulisi tarkastella tutkintojen kelpoisuuksien keventämistä ja ikäanonyymin rekrytoinnin edistämistä.
Työttömyys on ennen kaikkea ihmiselle inhimillinen tragedia, joka voi johtaa köyhyyteen, eriarvoisuuteen ja osattomuuteen. Suomi tarvitsee johtajuutta.