Budjettiriihestä jäi paha maku
Meidän poliittisten päättäjien yksi tärkeimpiä tehtäviä on luoda tulevaisuudenuskoa ihmisille. Taloutemmekaan ei kasva, ellemme saa palautettua kuluttajien ja yritysten luottamusta. Erityisesti nuoria pitää rohkaista katsomaan tulevaisuuteen rohkeasti. He rakentavat tämän maan tulevaisuuden.
Tämä viesti puuttui kokonaan hallituksen budjettiriihestä. Koko ”hommasta” jäi paha maku. En tarkoita tällä yksittäisiä hallituksen leikkauksia tai pieniä budjettilisäyksiä. Kuka niitä edes muistaa. Ne eivät Suomen suuntaa muuta suuntaan, jos toiseenkaan.
Karvas maku jäi viikon kestäneestä keskustelusta, jonka perusteella budjettiriihi sai nimekseen ”rasismiriihi”. On käsittämätöntä, että vuonna 2025 ministeritasolla joudutaan käyttämään eniten aikaa siihen, ovatko kaikki Suomessa asuvat yhdenvertaisia ja miten puhumme ulkomailta Suomeen muuttaneista.
Politiikassa on kysymys myös siitä, millaisille arvoille haluamme rakentaa Suomea.
Länsimaiset yhteiskunnat kuten Suomi rakentuvat kristinuskosta kumpuaville arvoille. Tämän lisäksi yhteiskuntiemme ja lainsäädäntöjen kehitykseen ovat vaikuttaneet myös Antiikin kreikan filosofia ja roomalainen oikeus sekä valistusajattelu.
Kristinuskon keskeinen ajatus on, että jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja on siksi sellaisenaan arvokas. Se ei tarkoita sinisilmäisyyttä. Vääryyttä ei tule puolustaa ja pahat teot tulee tuomita.
Kristillinen etiikka korostaa huolenpitoa heikoimmista kuten sairaista, köyhistä ja orvoista. Tämä on luonut pohjan myös pohjoismaiselle hyvinvointivaltiolle.
Perustuslakimme heijastelee yhteiskuntamme perusarvoja. Sen kuudennessa pykälässä todetaan varsin selkeästi: ”Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.”
Yhdenvertaisuus on yksi suomalaisen yhteiskunnan kivijaloista.
Hallituksen kompurointia seuratessa mieleeni tulee Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe ”tolkun ihmisistä” valtiopäivien avajaisissa 2016. Silloin takana oli poikkeuksellinen syksy turvapaikanhakijoiden määrässä.
Hän kehotti ihmisiä suhtautumaan tilanteeseen rauhallisesti ja kohtuullisesti. ”Tolkun ihmisellä” hän tarkoitti arkijärjellä ajattelevaa, maltillista ja vastuullista kansalaista, joka ei lähde mukaan ääripäiden ylilyönteihin – ei vihapuheeseen eikä sinisilmäiseen naiiviuteen.
Budjettiriihessä suut pestiin saippualla ja kaikki jatkuu ennallaan. Mikään ei tietenkään muutu, jos sydän ei ole mukana. Päättäjiksi kaivataan yhä enemmän ”tolkun ihmisiä”.