Vaihtoehtobudjetit paljastavat perussuomalaisten ja kokoomuksen heikot kohdat

Pääkirjoitus

Eduskunta keskustelee keskiviikkona oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjeteista. Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.)  ja opposition roolit vaihtuvat, kun Saarikko pääsee ruotimaan kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien ehdotuksia.

Vaihtoehtobudjettien käsittely parantaa periaatteessa poliittisen keskustelun tasoa. Oppositiopuolueet joutuvat esittämään eurojen tarkkuudella, miten ne muuttaisivat hallituksen budjettiesitystä.

Samalla oppositiopuolueet pääsevät kirkastamaan omaa profiiliaan. Tämä näkyy myös nykyisten oppositiopuolueiden esityksissä.

Niinpä kokoomus esittää mittavia veronkevennyksiä, perussuomalaiset kehitysavun leikkausta ja polttoaineverojen alennusta sekä kristillisdemokraatit tuntuvia menolisäyksiä terveydenhuoltoon.

Täsmällisten numeroiden esittely paljastaa samalla myös oppositiopuolueiden heikkoudet. Suurin heikkous on tietysti siinä, että ne eivät kykene esittämään yhteistä vaihtoehtoa hallituksen budjettikirjalle vaan kukin tekee omansa.

Hallitus pääseekin vähällä, kun sen esitykselle ei ole yhtä vastaehdotusta vaan tässäkin tapauksessa kolme kovin erilaista. Esimerkiksi suurimpien oppositiopuolueiden kokoomuksen ja perussuomalaisten vaihtoehdot poikkeavat tuntuvasti toisistaan.

Myös poliittisen kokemuksen erot näkyvät. Kokoomus on tehnyt pitkän ja yksityiskohtaisen varjobudjetin, johon verrattuna perussuomalaisten esitys jää varsin köykäiseksi.

Kokoomuksen luvuista paljastuu kuitenkin perustava heikkous.

Perussuomalaiset haukkuivat syksyllä Sanna Marinin (sd.) budjettiesitystä holtittoman velkaantumisen vuoksi. Heidän varjobudjettinsa vähentäisi kuitenkin velanottoa vain muutamilla kymmenillä miljoonilla euroilla hallituksen seisemän miljardin velanottoon verrattuna.

Kokoomuksen ansioksi on laskettava, että sen vaihtoehdon mittakaava täyttää jo oikean vaihtoehdon tunnusmerkit. Puolue esittää 2,6 miljardin euron menoleikkauksia ja 1,4 miljardin verokevennyksiä. Niiden vastapainoksi kokoomus kiristäisi veroja lähes 900 miljoonalla eurolla ja kasvattaisi menoja 550 miljoonalla.

Kokoomuksen mukaan sen vaihtoehto parantaisi työllisyyttä niin paljon, että julkinen talous vahvistuisi jopa 2,5 miljardilla eurolla.

Kokoomuksen luvuista paljastuu kuitenkin perustava heikkous. Puolue esittää työllisyyden parantamiseksi ja kannustinloukkujen purkamiseksi radikaaleja keinoja kuten tuntuvia leikkauksia ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan ja asumistukeen sekä paikallisen sopimisen laajentamista työpaikoilla.

Kokoomus on vuoden 1991 jälkeen ollut suurista puolueista pisimpään hallitusvastuussa, vuoroin SDP:n ja keskustan kanssa. Se ei ole millään kokoonpanolla kyennyt toteuttamaan näitä radikaaleja työllisyystoimia. Tämä panee epäilemään ehdotusten toteuttamista jatkossakin.

Radikaalien ehdotusten teko onkin opposition etuoikeus.

Vanhan sanonnan mukaan politiikka onkin outo laji. Oppositiopuolueilla on paljon viisautta, jolla on kuitenkin mystinen tapa kadota samana päivänä kun puolue pääsee hallitukseen.