Maaseudulla on uusia ystäviä pääministeriä myöten, ja kunnissa pitäisi nyt osata käyttää tilaisuutta hyväksi
Positiiviset ajatukset maaseudusta ovat lisääntyneet suomalaisten mielessä koronan seurauksena, kertoo Maaseudun Tulevaisuus teettämästään kyselystä (30.10.).
Peräti 62 prosenttia kaikista vastanneista ajattelee maaseudun vetovoiman ja merkityksen kasvaneen. Kaupungeissa asuvistakin selvästi yli puolet on tätä mieltä.
Samaan hengenvetoon MT kertoo, että myös pääministeri Sanna Marin elättelee haavetta maalla asumisesta.
”Suomen maaseutu on valtavan kaunista, ja varmasti moni meistä elämänsä eri vaiheissa pohtii, että olisi mukava asua ainakin jossakin elämän vaiheessa maalla. Minusta olisi arvokasta kokea vuoden kiertokulku maaseudulla. Oma mieheni ei ole asiasta vielä innostunut, jatkan keskustelua. Olemme puhuneet tästä jo vuosia, ehkä jonakin päivänä tämäkin haave voi toteutua”, pääministeri sanoo MT:n haastattelussa.
Hänen puolisonsa Markus Räikkösen suvulla on sukutalo Hämeenkyrössä.
”Toistaiseksi hän on halunnut asua kaupungissa, mutta elämässä tulee erilaisia vaiheita, ja on hyvin mahdollista, että jonakin päivänä voimme asua hetken myös maaseudulla.”
Ajatus ei taida olla äkillinen mielijohde, sillä saman tunnustuksen Marin on tehnyt aiemmin myös Kotilieden haastattelussa (20.8.).
MONEN suomalaisen mietteet ovat siis muuttuneet kuluneen vuoden aikana.
Etätyöt, avarammat tilat ja luonnonläheisyys ovat yhtäkkiä muuttaneet maaseudun kiinnostavammaksi, kun ulkomaillekaan ei oikein pääse. Sitä paitsi viruksiinkaan ei törmää maaseudun väljyydessä niin helposti kuin kaupungissa.
Mediasta on saatu tutustua todeksi tulleisiin haaveisiin. Maalle on muutettu asumaan. Kesämökkikulttuuri on saanut uutta tuulta purjeisiin. Kakkosasuntoja on hankittu. Julkisuuden henkilötkin ovat tilittäneet avartuneita näkemyksiään. On saatu seurata maallemuuttoblogeja ja elämänmuutoskertomuksia.
Yksi maaseudusta innostunut on tunnettu vihreä vaikuttaja Pekka Sauri, joka ilmoittautui neljän kuukauden maalla etätöissä vietetyn ajan jälkeen itsekin ”landepaukuksi” (Suomenmaa 22.9.).
Maaseudun elämän ehto on uudistuminen. Se ei onnistu entisin nuotein. Maa- ja metsätaloudesta saa elantonsa vain pieni joukko. Siksi maaseudun elinvoima tarvitsee kaikenlaista uutta väkeä.
PAREMPAA mainosaikaa ei maaseudulla ole ollutkaan, eikä sitä helposti tule. Maaseutua on nähty uusin silmin. Monet ennakkoluulotkin ovat vähentyneet.
Kun kiinnostusta maaseutua kohtaan on, siihen pitää maakunnissa ja kunnissa vastata. Tarvitaan ideoita ja toimintaa. Niistä pitäisi oikein kilpailla kuntavaalikamppailussa.
Yksi etevä keino ovat tarinat. Jokaisessa kunnassa on uusia maallemuuttajia tai kesäasukkaita, joita tunnetaan julkisuudesta. Jutut kuntien nettisivuilla, paikallis- ja maakuntalehdissä ja valtakunnallisissa medioissa ovat arvokkaita.
Ne saavat lukijoita, jotka pohtivat: ”Jospa minäkin…”
Maaseudun elämän ehto on uudistuminen. Se ei onnistu entisin nuotein. Maa- ja metsätaloudesta saa elantonsa vain pieni joukko.
Siksi maaseudun elinvoima tarvitsee kaikenlaista uutta väkeä. Jokainen tulija onkin otettava vastaan aarteena, kummallisuuksineenkin. Heidät kaikki on hyväksyttävä täysivaltaisiksi oman kunnan ihmisiksi.
Vaikka maaseudun paras kesäinen mainosaika on tältä vuodelta ohi, koronasta ei olla päästy. Etsikkoaika siis jatkuu.