Kriisi mittaa kansakunnan voimavarat

Pääkirjoitus

Koronavirusepidemia on aiheuttanut maailmanlaajuisen katastrofin. Epidemian pysäyttämiseksi on tehty poikkeuksellisia toimenpiteitä niin meillä Suomessa kuin muuallakin maailmassa.

Eduskunnan ja hallituksen päätösten seurauksena kansalaisten normaali arki on muuttunut lyhyessä ajassa totaalisesti. Koronan leviämisen pelossa suomalaiset ovat rajoittaneet liikkumisensa minimiin viimeistään viranomaisten antamien määräysten jälkeen.

Yrityksille pysähtyneisyyden tila on merkinnyt asiakasvirran loppumista. Jälki on ollut rumaa. Yritysten ahdinkoon ajautumisen myötä yt-neuvotteluiden piirissä on jo yli 300 000 työntekijää.

Valtiovalta ja työmarkkinajärjestöt ovat etsineet yhdessä keinoja yritysten auttamiseksi. Niiden perimmäisenä tavoitteena on varmistaa, että elinkelpoiset yritykset pysyvät hengissä kriisivaiheen yli.

Ministeriöiden yrityksille laatimat apupaketit ja lomautusehtoihin tehdyt muutokset maksavat miljardeja euroja. Ne maksetaan valtion kassasta.

Hintalappu talouden täysjarrutuksesta on yhteiskunnalle iso. Mitään muuta vaihtoehtoa koronakuolemien välttämiseksi ja viruksen holtittoman leviämisen estämiseksi ei kuitenkaan ole.

Sitä, miten koronavirusepidemian vaikutuksesta syntynyt lasku lopulta maksetaan, on turha tässä vaiheessa miettiä. Sen aika koittaa, kun kriisi on ohi.

Suomen linja koronaepidemian hoitamisessa on ollut kirkas. Täällä päättäjät ovat nostaneet ihmisten terveyden taloudellisten arvojen yläpuolelle, toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa.

Valittu linja on ollut ainoa oikea. Tätä puoltaa myös kansalaisten sille antama laaja tuki.

Hallitus ansaitsee kiitokset hyvin tehdystä työstä. Kiitokset kuuluvat yhtä lailla myös oppositiolle. Ilman opposition vahvaa tukea valmiuslainsäädännön toteuttaminen ei olisi ollut mahdollista.

Suomen poliittinen järjestelmä on toiminut poikkeusoloissa niin hyvin kuin se on mahdollista. Sekin pitää tunnustaa, että virheitä on tehty. Niitä tulee väistämättä näin jättimäisen kriisin hoitamisessa.

Suomen linja koronaepidemian hoitamisessa on ollut kirkas.

Kansalaisten kannalta tärkeintä on, että hallitus, eduskunta ja presidentti ovat pystyneet hyvässä yhteistyössä tekemään päätöksiä koronaepidemian pysäyttämiseksi. Kun akuutti kriisi on päällä, voimavaroja on turha haaskata puolueiden tai toimielinten keskinäisten riitojen tai linjaerojen selvittämiseen.

Koronaepidemian vastaisen taistelun kannalta on aivan yhdentekevää, miten poliitikkojen tai puolueiden kannat ovat muuttuneet matkan varrella. Oleellisinta on, että tehdyt päätökset ovat tarkoituksenmukaisia ja oikein ajoitettuja.

Raskainta tällä hetkellä on, että kenelläkään ei ole vastausta kaikkia askarruttavaan kysymykseen: milloin poikkeustila loppuu ja pääsemme taas takaisin kiinni normaaliin arkeen?

Hyviä arvauksia on ilmassa paljon, mutta oikeaa vastausta ei tiedä vielä kukaan. Nyt vain pitää odottaa epidemian taittumista ja toivoa, että paluu arkeen tapahtuu mahdollisimman nopeasti.