Eduskunnan Nato-kanta taisi selvitä jo keskiviikkona
Eduskunnan suuri enemmistö on valmis viemään Suomen nopealla aikataulululla sotilasliitto Naton jäseneksi. Tämän johtopäätöksen uskaltaa tehdä keskiviikkona käydystä keskustelusta, joka käsitteli hallituksen turvallisuuspoliittista selontekoa.
Suurimpien hallituspuolueiden virallisissa ryhmäpuheenvuoroissa ei suoraan ehdotettu Natoon liittymistä, eihän hallituskaan sitä esittänyt selonteossaan. Mutta ryhmien Nato-valmius tuli selväksi. Näin sen muotoili keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs:
”Eduskuntaryhmä on valmis kaikkien Suomen turvallisuuden kannalta tarvittavien ratkaisujen tekemiseen, sisältäen Nato-jäsenyyden hakemisen, mikäli siihen yhdessä päädymme”, Pylväs totesi.
Pylväs toisti näin puheenjohtaja Annika Saarikon sanoman keskustan puoluevaltuustossa toissa viikonloppuna.
Suurimmat oppositiopuolueet perussuomalaiset ja kokoomus liputtivat jo avoimesti Naton puolesta. Kokoomus muistutti kannattaneensa jäsenyyttä pidempään kuin mikään muu puolue.
Virallisista ryhmäpuhujista vasemmistoliiton Jussi Saramo esitti kriittisimmät arviot Nato-jäsenyyden vaikutuksista. Mutta vain VKK:n (Valta kuuluu kansalle) ainoa edustaja Ano Turtiainen vastusti puolueensa nimissä liittoutumista.
Keskustelu heijasti niin turvallisuustilanteen kuin kansalaismielipiteenkin dramaattista muuttumista sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopulla.
Keskustelun perusteella voi arvioida, että Nato-jäsenyyden kannalle olisi saatavissa eduskunnassa vähintään kahden kolmasosan enemmistö, ehkä vieläkin suurempi.
Muuttuneessa tilanteessa tekemättä jättäminenkin olisi teko, ja varsin merkittävä sellainen. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi tämän vaihtoehdon vaikutukset:
”Reagoimatta jättäminen muuttuneeseen turvallisuusympäristöön saattaisi johtaa Suomen kansainvälisen aseman muuttumiseen ja liikkumatilamme kaventumiseen”, Haavisto totesi.
Tämä näkökohta on jäänyt julkisessa keskustelussa toistaiseksi varsin vähälle huomiolle. Paluu entiseen ei ole enää mahdollista.
Suomi on ilmaissut jo niin selvästi halukkuutensa päästä sotilasliiton suojaan, että peruuttelu entisiin asemiin tarkoittaisi Haaviston sanoin liikkumatilamme kaventumista, suomeksi sanottuna alistumista Venäjän vaikutuspiiriin.
Keskustelun perusteella voi arvioida, että Nato-jäsenyyden kannalle olisi saatavissa eduskunnassa vähintään kahden kolmasosan enemmistö, ehkä vieläkin suurempi.
Täysin yksimielistä päätöstä ei toki voida odottaa. Monet kansanedustajat voivat päätyä vastustamaan jäsenyyttä vahvoilla perusteilla.
Ennakkoarvioiden mukaan eduskuntaryhmät aikovat jättää jäsenilleen vapaat kädet tulevassa Nato-äänestyksessä. Se olisi varsin poikkeuksellinen menettely näin suuressa asiassa.
Toisaalta juuri päätöksen merkitys puoltaakin vapaiden käsien myöntämistä. Nyt ollaan tekemässä sotien jälkeisen ajan tärkeintä turvallisuuspoliittista ratkaisua, josta jokainen edustaja kantaa myös henkilökohtaisen vastuun.