Tikkurilan Wagner
Esiin on noussut suomalainen asiakasturvallisuuden ongelma. Klikkausjournalismivarauksinkin näyttää siltä, että etenkin yksi vartiointifirma on asennekriisissä.
Valta ei sovi kaikille ihmisille. Vaikuttaisi, että erityisesti se ei sovi parikymppisille klopeille, jotka ovat kolmen täyden työviikon, 120 tunnin, koulutuksella nostettu jumalaiseen asemaan, omasta mielestään.
Valtaosa turvallisuushenkilöistä on asiallisia ja tekevät tärkeää työtä, turvatakseen tavallisten ihmisten arkea julkisilla paikoilla ja sairaaloissa, hörhöjen ja varkaiden riehuessa.
Koska haasteelliset asiakkaat eivät ole useinkaan tolkussaan, esiintyy vihamielisyyttä ja selvää(!) aggressiota työtään tekeviä kohtaan. Se turhauttaa, se tekee me vastaan ne -asetelman.
Kun pienipalkkaista, aika ajoittain vaarallista työtä tehdessään saa kuulla paitsi uhkauksia, niin myös vähättelyä ”et sitten kelvannut poliisiksi”, joillakin vinksahtaa.
Tulee vaikeiden paikkojen vääränlainen toimintakulttuuri. Ei pyritä selviämään vaikeista asiakkaista mielen tyyneydellä, vaan ylimielisyydellä.
Aletaan olla ihan fasismin ytimessä, juopot, asunnottomat ja väärän väriset ovat alempaa kastia, sittenpä heitä voi viedä valvontakameroiden ulottumattomiin pamputettaviksi, potkittaviksi ja tyrkittäviksi.
Nuorempana seurasin yöelämää diskotyöni vuoksi. Lisäisin yhden syyn näiden huonojen vartioiden käytökseen. Naisettomuus!
Naistenmies ei ole nakkikioskilla tappelemassa, se on jo jonkin babyn vällyissä. Naistenmies ei päde kuvaamalla kielletyllä haalarikameralla kurjien hakkaamista, vaan ajattelee jo lemmentäyteisiä hetkiä työvuoron perään.
Kun pitkään hautonut ongelma pompsahti julkisuuteen, alettiin sitä selitellä. ”Ei ole tiedetty, ei ole meidän myöntämä vartijakortti, vaan poliisin. Meidän keskijohto olisi heti puuttunut”.
Totuus lienee ollut toisenlainen, väärinkäytöksiltä on suljettu silmät, pääasia että bisnes pyörii.
No, mitä nyt sitten? Kyseisen firman sopimuksia aletaan purkaa, maksajat eivät halua mainehaittaa päälleen. Kauppojen asiakkaat voivat äänestää lompakoillaan, noilla näkyy olevan nuo vartijat, ei mennä tuohon kauppaan.
Tätä kirjoitettaessa toimitusjohtaja ei ole vielä saanut potkuja. Hullussa maailmassamme saattaa saada bonuksia.