Totuus Olkiluoto 3:sta 

Mielipide

Energiasta on tullut ihmiskunnan tärkein käyttövoima. Se on läsnä meidän jokaisessa hetkessä ja pidämmekin sitä itsestään selvyytenä. Sen jatkuvan saannin turvaaminen on yhteiskuntamme tärkein tehtävä ravinnon lisäksi ja niinpä myös panostukset energiatalouteen ovat jatkuvassa kasvussa.

Meille suomalaisille energiaomavaraisuus tuo myös turvallisuutta. Siinä suomalaisilla energiajäteillä Nesteellä ja Fortumilla on merkittävä rooli.

Energiaviranomaisten ja yritysten yhteistyöllä maahamme on luotu omintakeinen energiapolitiikka, jonka yhtenä kulmakivenä ovat maahamme rakennetut ydinvoimalat ja ainoana maailmassa peruskallioon louhitut käytetyn ydinpolttoaineen varastot.

Tälle käytetylle polttoaineelle voi tulevaisuudessa olla uutta käyttöä siinä vaiheessa, kun ydinjätteelle on kehitetty uutta käyttöteknologiaa. Sen avulla niiden uudelleen hyödyntäminen voisi parhaimmillaan jopa 60-80 kertaistaa luonnonuraanista saadun energiamäärän.

Nykyisissä ydinvoimaloissa hyödynnetään vain noin puoli prosenttia kaikesta siitä energiasta, jota luonnon uraani sisältää. 

Suurin odotuksin synnytetty Olkiluoto 3:n piti olla näyttö eurooppalaisesta ydinenergiaosaamisesta. Se on kuitenkin osoittautunut farssiksi, jonka todellinen toimintavarmuus on edelleen kysymysmerkki.

Pahinta asiassa on se, että kansallinen energiaomavarisuutemme piti tukeutua juuri kyseisen voimalan sähköntuotantoon.

Putoaako pohja energiabilansilta?

Surkeaksi muodostui myös Fennovoiman yhteistyö venäläisten kanssa Hanhikiveen suunnitellussa voimalahankkeessa, johon viime aikoina kolhuja saanut Fortum pakotettiin mukaan.

Ironisinta onkin, että ainoat toimintavarmat jo ikääntyneet ydinvoimalat ovat Loviisan venäläiset ydinreaktorit ripauksella suomalaista turvateknologiaa. 

Koska jatkossakin ydinenergialla näyttää olevan vahva asema maamme energiakattauksessa, valtioneuvoston on määriteltävä mitkä ovat linjaukset ja aikataulu, joilla selvitetään uusien ydinvoimaloiden perustamisedellytykset.

Professori Peter Lund Aalto-yliopistosta on tuonut esille vaihtoehtona yhteistyön amerikkalaisten alan asiantuntijoiden ja yritysten kanssa. Myös Englannissa on panostettu uusien ydinreaktoreiden kehittämiseen, joista yhtenä vaihtoehtona ovat pienemmän luokan ydinvoimalat.

Toistaiseksi ne ovat vasta kehitysvaiheessa eikä niiden turvallisuus järjestelmät ole nykyisten suurempien ydinvoimaloiden tasolla. Myös niiden kustannustehokkuus näyttää olevan riittämätön kaupallisiin tarkoituksiin.

Suurvalloilla on ydinreaktorilla toimivia sota-aluksia, joita ei kuitenkaan voida verrata siviilikäyttöön tarkoitettuihin jo niiden huomattavan korkeiden kustannusten takia. 

Teollisuuden Voiman omistaman Olkiluoto 3:n käyttöönoton viivästyminen on paha takaisku maamme energiaomavaraisuuteen.

Sen käyttöönoton siirtyminen osuu juuri pahimpaan saumaa, kun samaan aikaan koko Euroopan energiatilanne on vaikeutumassa Venäjän pakotteista johtuen.

Tässä tilanteessa viranomaisilta odotetaan selkeitä viestejä siitä millä keinoilla kasvavat energiatarpeemme turvataan vuosiksi eteenpäin. 

Paavo Kajander 

Pori

Ei kommentteja

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen