Taka-askeleet ainakin matematiikan opetuksessa ovat tarpeen
Miksi kansalaisaloite peruskoulun kännykkäkiellosta kannattaa allekirjoittaa, vaikka asia on mainittu hallitusohjelmassa?
Syyskuun 2023 alussa tuli kuluneeksi tasan kymmenen vuotta siitä, kun olin kuuntelemassa silloisen vastavalitun opetusministeri Krista Kiurun (sd.) hehkutuspuhetta Opetushallituksessa.
Kiuru kertoi kutsuvansa pelialan huiput kehittämään matematiikan opetusta. Muutamassa tunnissa tuo idea levisi maan joka kolkkaan.
Kännyköiden ja digin kannattajiksi löytyi muun muassa kasvatuspsykologeja. Kritiikkiä ei kuunneltu. Nyt nuo jonkin aikaa hiljaa olleet asiantuntijat ovat heränneet puolustamaan koululaisten kännykänkäyttöä.
Siksi on varmistettava, että kansalaisaloite kännykkäkiellosta etenee eduskuntaan ja saadaan kunnolla keskustelua koulujen muistakin ongelmista.
Jos löytyy 50000 kannattajaa, aloite on pakko ottaa eduskunnan käsittelyyn siinäkin tapauksessa, jos hallitus kaatuu.
Omat koulumuistoni ovat kansakoulu- ja oppikouluajoilta, jolloin koulun tarkoitus oli lähinnä oppiminen.
Tietojen ja taitojen lisäksi opettajat opettivat käyttäytymistä. Ei ollut koulukuraattoreita eikä -psykologeja, ei kouluavustajia eikä edes opoja.
Mutta meillä oli pienet koulut ja paljon opettajajohtoista opetusta. Tunneilla ehdittiin käydä matematiikan kaavojen perustelut ja paljon esimerkkejä.
Koko luokka kulki samaa tahtia, vaikka luokkakoot olivat isoja. Kansakoulussa yksi opettaja opetti samassa luokkahuoneessa yhtä aikaa kolmea luokkaa. Silti opiskelurauha säilyi.
Opettajan puheesta opimme matematiikan kielen. Omat opettajani osasivat tehdä hyviä kysymyksiä ja panivat aivomme hyrräämään. Tunnit olivat mielenkiintoisia.
Oli fyysiset kirjat, joissa oli paljon tehtäviä, mutta ei tilaa tehtävien ratkaisuille. Oli pakko tehdä kynällä vihkoon ja näin ihan alakoulusta lähtien.
Kotitehtäviä oli paljon ja ylimääräisiä harjoituskirjojakin ostettiin. Kun tunneilta tuli hyvä perusta ja hyvät esimerkit, pääsi kotitehtävien ratkaisemisessa hyvään vauhtiin ja nälkä kasvoi syödessä. Matikka maistuu vieläkin.
Sitä olen ihmetellyt, ettei matematiikan opetusta ja uusia tuulia suunnitellessa huomioida kokeneiden matematiikan opettajien ajatuksia.
Uuden opetussuunnitelman kehittelyssä kuunneltiin enemmän silloisen opetusministerin kymmenvuotiasta kummipoikaa kuin heitä, jotka kävivät OKM:ssä ja OPH:ssa sekä opetusministerin puheilla krisoimassa suunnitelmia.
Opetusministeri kiersi maakunnissa puhumassa, miten matematiikkaa tulisi opettaa, vaikka itse ei ollut opiskellut sitä niin paljon, että olisi kirjoittanut edes lyhyttä matematiikkaa.
Voisiko häntä kuunnella nyt ja kysyä, mitä mieltä hän on opetusministerikautensa saavutuksista? Vaaditaanhan itsearviointia jopa alakoululaisilta.
Alli Huovinen
Matikkatäti
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.