Sote-uudistuksen on kannustettava terveyden edistämiseen
Maan hallitus on antanut linjaukset sote-uudistukselle.
Hyvinvointipalveluiden saatavuuden kannalta on tärkeää, että uudistuksessa päästään eteenpäin ja laki saadaan hyväksyttyä eduskunnassa.
Koko maassa on pystyttävä turvaamaan kansalaisille riittävät sotepalvelut ja työntekijöille turvalliset ja maksukykyiset työnantajat sekä oikeudenmukaiset palkat ja kunnolliset työolosuhteet.
Uusilla hyvinvointialueilla tulee olla aito mahdollisuus toteuttaa lakisääteiset tehtävänsä ja siihen tarvitaan ammattitaitoisia työntekijöitä, joiden toimeentulosta ja jaksamisesta on huolehdittava.
Uudistuksessa on turvattava riittävä rahoitus hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.
Hyvinvointialueita sekä kuntia tulee kannustaa ja tukea riittävästi ja riittävän ajoissa toteuttamaan monipuolisia ja suunnitelmallisia toimia ennaltaehkäiseviin toimiin. Nämä kohdistuvat erityisesti kansansairauksien ehkäisyyn, ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn ja sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseen.
Syrjäytymisen ehkäisemisessä on tärkeää esimerkiksi laadukas varhaiskasvatus.
Mitä todellisia kannustimia kunnalle tulee ennaltaehkäisevään työhön?
Kunnan hyvinvointiin ja terveyteen panostama euro on pois kunnan muista palveluista. Kunnan riittämättömästä panostuksesta hyvinvointiin ja terveyteen aiheutuvat vahingot rahoitetaan hyvinvointialueiden eli käytännössä valtion varoista.
Kun lisäksi otetaan huomioon, että kunnan varat kunnan monien tarpeiden täyttämiseksi ovat riittämättömät, leikataan ensimmäisenä ehkäisevien palveluiden määrärahoja, vaikka juuri sillä toiminnalla saataisiin säästöjä korjaavissa kustannuksissa.
Rahapulassa kunta joutuu ohjaamaan ehkäisevään toimintaan tarkoitetut rahavarat muihin toimintoihinsa ja jättää korjaavat kustannukset hyvinvointialueiden huoleksi ja sen rahoitusvastuulle.
Palvelujen laatua on valvottava nykyistä vaikuttavammin.
Omavalvonta on saatava läpinäkyväksi, ja jokaisen toimintayksikön omavalvontasuunnitelman tulisi olla julkisesti nähtävillä netissä. Tällöin työntekijät, asiakkaat, asiakkaan omaiset ja kaikki muutkin kansalaiset näkevät toimintayksikön tarjoaman palvelutason sekä turvallisuuden ja muut keskeiset asiat.
Avoimuus lisää turvallisuutta ja vähentää myös viranomaisvalvonnan tarvetta. Valvontaviranomaisten valvontatoiminnassa antamien päätösten tulisi myös olla julkisesti nähtävillä netissä.
Varhaiseen puuttumiseen pohjautuva toiminta ei tule onnistumaan ilman toimintaan ohjattavaa ja korvamerkittyä rahaa. Varhainen puuttuminen on merkittävästi edullisempaa kuin korjaavat toimenpiteet. Se on myös tehokkaampaa yhteisten varojen käyttöä.
Silja Paavola, puheenjohtaja, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer
