Lukijalta: Resilienssiä ei voi ulkoistaa
Otsikon sanoilla Oulun kaupunginjohtaja Ari Alatossava avasi kolmannen Pohjoisen Turvallisuus- ja talousfoorumin Oulussa. Foorumi käsitteli monelta kannalta resilienssiä, eli kykyä sopeutua nopeisiin muutoksiin.
Suomalaisten resilienssi on kasvanut merkittävästi viime vuosina muun muassa koronapandemian aikana, kun kauppoja ja ravintoloita suljettiin ja jopa kokoontumisia rajoitettiin. Sen jälkeen Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota Ukrainassa nosti nopeasti muun muassa sähkön ja energian hintoja.
Myös korkotaso nousi lähes kymmenen vuoden nollatasosta nopeassa tahdissa lähes neljään prosenttiin. Moni yritys ja ennen kaikkea kotitalous oli yhtäkkiä korkeiden lainanhoitokustannusten kourissa.
Näistä koettelemuksista on selvitty varsin hyvin, mutta globaalit kriisit jatkuvat edelleen ja esimerkiksi USA:n kesäiset tullipäätökset heiluttelevat vielä maailmantalouden kasvuodotuksia. Oleellista on kuitenkin jonkinlainen selvyys tullitilanteesta ja -tasosta, jotta yritykset kykenevät ottamaan sen huomioon vientiponnisteluissaan.
Yksi varmasti – vaikkakin valitettavasta syystä – kasvava sektori on puolustusteollisuus. Jo pelkästään uusi Nato-maiden linjaus nostaa puolustusmenot viiteen prosenttiin BKT:sta tarkoittaa merkittäviä panostuksia ja investointeja. Summasta 3,5 prosenttia menee ydinpuolustukseen ja loput turvallisuuteen sekä infrastruktuuriin.
Euroopan on entistä selkeämmin otettava vastuu oman alueensa (sotilaallisesta) puolustamisesta ja osallistuttava Ukrainan itsenäisyyden turvaamiseen. Pelkästään Suomen Puolustushallinnon kustannukset nousevat seuraavan neljän vuoden aikana 3,7 miljardia euroa.
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ansiosta pohjoisten ja arktisten alueiden merkitys on selkeästi korostunut. Pohjoisen puolustamisen järjestämiseksi tarvitaan erilaista sotilaallista suorituskykyä kuin mitä liittokunnalla on aiemmin ollut.
Suomi ja Ruotsi ovat arktisen sodankäynnin asiantuntijoita ja tuovat osaamistaan liittokuntaan. Naton sotilaallinen läsnäolo tuleekin vahvistumaan muun muassa Sodankylässä ja Rovaniemellä (Forward Land Forces Finland).
Puolustus- ja turvallisuusala tietää huikeita kasvumahdollisuuksia myös Pohjois-Suomen teollisuudelle. Erityisen lupaavia näkymiä tarjoavat digitaalinen huoltovarmuus ja kaksoiskäyttöteknologiat. Näillä tarkoitetaan teknologioita, jotka soveltuvat niin sotilas- kuin siviilikäyttöön.
Puolustus ja turvallisuus voivat synnyttää Pohjois-Suomen liiketoiminnalle samanlaisen loikan kuin koettiin tietoliikenteen ansiosta 1990-luvulla. Tuolloin kasvatettiin osaamista ja kansainvälistä bisnestä hyvässä yhteistyössä Oulun yliopiston ja muiden oppilaitosten, VTT:n sekä lukuisten yritysten ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa.
Tämän tukemiseksi on rakentumassa alueellinen ekosysteemi, joka tukee puolustus- ja turvallisuusalojen nopeaa kehittämistä ja skaalaamista kansainvälisille markkinoille. Uuden ekosysteemin nimi on NDSN (Northern Defence and Security Network). NDSN:n tavoitteena on rakentaa yhteistyöverkosto tukemaan puolustus- ja turvallisuusalan kasvua Pohjois-Suomessa.
Resilienssin merkityksen lisäksi toinen mieleen painunut oppi Turvallisuus- ja talousfoorumista oli tarve kellotaajuuden nostamiselle niin tuotekehityksessä kuin taloudessakin. Pontimena on, että Suomella on sotaa käyvän Venäjän kanssa 1 340 kilometriä yhteistä rajaa. Tavoitteena on, että tämä tilanne säilyy ennallaan.
Jari P. Tuovinen
Oulun kauppakamarin toimitusjohtaja
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/