Lukijalta: Komission budjettiesitys on suuri pettymys
Suomessa on suhtauduttu yllättävän laimeasti EU-komission esitykseen tulevasta 7-vuotisesta budjettikaudesta. Suomelle kuten muillekin unionin nettomaksajille esitys on tosiasiassa suuri pettymys ja sokki, jossa on vaikea nähdä mitään hyvää. Suomen ei tule esitystä tällaisena hyväksyä, vaan siihen on saatava merkittäviä muutoksia.
Ensimmäinen järkytys on EU-budjetin kasvattaminen yli kolmanneksella. Suurelta osin tätä selittää se, että ns. elpymisvälineen kulut lankeavat maksuun. Elpymisvälineen hyväksyminen teki taloudeltaan heikkokuntoisesta Suomesta entistä suuremman nettomaksajan. Perustelut olivat hölmöjä: annetaan rahaa muille, että he ostaisivat sillä rahalla meiltä jotakin. Niinhän ei tietenkään käynyt, minkä voimme Suomen talousluvuista nähdä.
Elpymisvälineen takaisinmaksun tulisi viimeistään palauttaa yleiseen ymmärrykseen, ettei vaikeina aikoina pidä tuhlata vaan säästää.
Toinen suuri harmi tulee koitumaan siitä, että unionin varoin aletaan paikkaamaan turvallisuuden kansallisia laiminlyöntejä. Unionin itärajan turvallisuuden tukeminen ja maahanmuuton hallinta on tietysti tärkeää, mutta se olisi pitänyt ihan voimassa olevien sopimusten mukaan hoitaa kunkin jäsenvaltion omin varoin. Suomi on hoitanut omat asiansa erinomaisesti, ja joutuu nyt maksamaan toisten laiminlyöntejä.
On jopa ehditty iloita, että Suomikin ”saa” tästä rahoitusvälineestä 1,6 miljardia euroa. Summa on kovin pieni. Seitsemälle vuodelle jaettuna se on 228 miljoonaa euroa per vuosi. Suomi itse käyttää samaan tarkoitukseen eli maanpuolustukseen ja rajan turvallisuuteen noin 6,5 miljardia euroa eli 6 500 miljoonaa vuodessa. Unionilta ”saatava” 228 miljoonaa euroa per vuosi on tästä 6500 vuosimiljoonan summasta vain 3,5 prosenttia eli aika vähän saamme tarpeisiin nähden – varsinkin kun sen saaminen edellyttää, että maksamme muille jäsenmaille entistä enemmän.
Maatalous- ja aluepolitiikan rahojen sullominen samaan ”kansalliseen kirjekuoreen” tulee johtamaan valtavaan kotimaiseen ruljanssiin. Kuten MEP Elsi Katainen jo aivan oikein totesi, suurin huoli syntyy maatalouden kannattavuudesta ja siten omavaraisuudestamme ja huoltovarmuudestamme. Mutta yhtä hankalaksi voi Itä- ja Pohjois-Suomen kannalta muodostua aluetukien jatko.
Ylipäätään jatkokäsittelyssä pitäisi palata unionin perusperiaatteisiin: unionin ei pidä ottaa tehtäviinsä eikä budjettiinsa sellaisia asioita, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin hoitaa kansallisella tai paikallisella tasolla.
Ossi Martikainen, YTM, Lapinlahti
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/