Lukijalta: Ketkä ovat historian oikealla puolella?
”Kansa, joka ei tunne menneisyyttään, ei hallitse nykyisyyttään, eikä ole valmis rakentamaan tulevaisuuttaan”. Nämä totuutta ja viisautta sisältävät klassiset sanat, joiden avulla rakennetaan tulevaisuus, lausui aikanaan jalkaväenkenraali ja Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth.
Keskustelu Lähi-idän tulevaisuudesta kuohuu ja näyttää myös olevan Suomelle tärkeä. Miksi, tunnemmeko Lähi-idän traumat ja taustat? Tunnemmeko Lähi-idän ja erityisesti Israelin ja niin sanotun Palestiinan alueen historian?
Samoin, tunnemmeko riittävästi Lähi-idän tämän päivän tarpeita ja näkymiä tulevaisuudesta, niin että voimme sieltä täältä poimituilla puutteellisilla ja ristiriitaisilla tiedoilla ratkaista heidän syvät ongelmansa?
Nykyisin näyttää olevan muodikasta kuulua ”historian oikealle puolelle”. Siitä puhuvat jo nyt tasavallan presidentti ja poliitikot, erityisesti vasemmisto. Poliittisena ilmaisuna ”historian oikealla puolella” oleminen ei ole mitään uutta. Ilmaisu on lainaa, mistä muualta kuin valtameren takaa.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa, sanonnan lähteellä, vasemmisto viljelee runsaasti tuota ilmaisua ja käyttää sitä vastustajiensa vähättelyyn, eriävän mielipiteen nujertamiseen.
Näin ilmaistessaan he tarkoittavat, että eri mieltä olevat eivät enää ole vain väärässä, vaan heidät nähdään asioiden hämmentäjinä ja yhteiskunnalle turmiollisina, turhina ja tuomittuina historian kadotukseen.
Monien ihmeeksi juuri poliittisesti vasemmistolaiseksi itsensä määrittelevä kirjailija William Deresiewicz häpeää tätä ilmaisua. Hän polkee jarruja tämän epäkunnioittavan, jopa loukkaavan ilmaisun käyttöön. Ovatko eri mieltä olevat aina ”historian väärällä puolella”?
Hän kritisoi vasemmiston tuuletusta, lietsontaa ja poliittista retoriikkaa sekä sen taustalla olevaa usvaista maailmankuvaa ja pilvilinnoja. Hänen mukaansa ajatus ”historian oikealla puolella” olemisesta on vahingollinen ja vaarallinen myytti, joka perustuu virheelliseen käsitykseen historiasta.
Edelleen hän jatkaa, että ajatus historiallisesta hengestä on ikivanha ja on löydettävissä muun muassa Hegelin ja Marxin 1800-luvun filosofiasta sekä myöhemmistä vasemmistoliikkeistä.
Deresiewiczin mukaan tämä vasemmistolainen historiakäsitys ei ole realistinen kuvaus todellisuudesta, vaan myytti ja korkeintaan teoria. Hän muistuttaa, että historialla ei ole puoluekantaa, henkeä tai ennalta määrättyä tavoitetta.
Niinpä tiedon puute sekä tyhjänpäiväiset ja epärealistiset puheet ovat vain täynnä ilmaa, liioittelua, valhetta ja petosta, joilla ei rakenneta edes pilvilinnoja.
Pauli Sutinen
Lappeenranta
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/