Lukijalta: Joustavalla suurjoustolla lisää sähköntuotantoa Suomeen
Keskustelu Suomen energiajärjestelmän tulevaisuudesta ja energiapolitiikan suuntaviivoista on noussut jälleen talvella pintaan. Energiayhtiö Fortum on lobannut ministeriöitä uuden ydinvoiman rakentamisen vauhdittamiseksi, jonka lisäksi väistyvä ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen on pohtinut tuetun rakentamisen mahdollisuutta (Suomenmaa 13.1.). Vihreät on Oras Tynkkysen suulla jo ehtinyt arvostella Mykkäsen ehdotuksia valtiontukien tarpeellisuudesta, mutta Tynkkynen ei kuitenkaan esittänyt mitään konkreettisia keinoja ydinvoiman kehittämisen vauhdittamiseksi (Suomenmaa 14.1.).
Ydinvoimaa ja laajemmin Suomen energiapolitiikkaa koskevasta keskustelusta on puuttunut yksi keskeinen ulottuvuus: joustavalla sähkönkulutuksella voidaan täydentää vakaan ydinvoiman ja epäjatkuvan uusiutuvan energian tuotannon synnyttämää rakenteellista ja vuosien varrella pahentunutta epäsuhtaa. Tavalliselle kuluttajalle epätasapaino näkyy sähkön hurjana hintaheiluntana: negatiivisina tai nollahintaisina tunteina myrskypäivinä ja taivasta hipovina hintapiikkeinä tuulettomilla pakkasilmoilla.
Ydinvoima on välttämätön ja tehokas vakaan perusvoiman lähde, mutta se ei kykene yksin ratkaisemaan uusiutuvan energian tuotannon olosuhderiippuvuudesta ja vaihtelusta johtuvia haasteita. Ydinvoimaa ei tulisi käyttää säätövoimana, vaikka näin on Suomessa toistuvasti tehty OL3:n käynnistymisen jälkeen vuonna 2023 alkaen. Uusiutuvan energian, kuten tuuli- ja aurinkovoiman, kasvava osuus Suomen energiantuotannossa aiheuttaa merkittäviä vaihteluita tuotannossa, mikä aiheuttaa toistuvia hintapiikkejä, hinnaltaan negatiivisia tai nollan tunteja ja sähköverkon epävakautta. Näihin haasteisiin voidaan vastata tehokkaasti vain joustavan suurkulutuksen avulla.
Joustavat suurkuluttajat – esimerkiksi vetylaitokset, joustavat datakeskukset ja muu joustava energiaintensiivinen teollisuus – kykenevät sopeuttamaan energiankulutustaan markkinatilanteen mukaan. Suurjoustajien crème de la crème on kulutukseltaan portaaton ja kykenee joustamaan hyvin nopeasti markkinatilanteen edellyttämällä tavalla.
Tämä tarkoittaa, että ne kykenevät lisäämään kulutustaan silloin, kun sähköä on runsaasti tarjolla ja sen hinta on matala, ja vastaavasti vähentämään kulutustaan korkean kysynnän hetkillä (tai kun tarjonta esimerkiksi poikkeustilanteessa vähenee). Tällainen joustomekanismi, joka synnyttää heikon hinnan hetkille pohjahintaa ja vähentää hintapiikkejä, ei vain vakauta energiamarkkinoita, vaan myös luo pohjaa entistä vakaammalle, kestävämmälle ja kustannustehokkaammalle energiajärjestelmälle.
Joustavat datakeskukset ovat erinomainen esimerkki joustavasta suurkulutusta. Ne voivat hyödyntää muutoin “hukkaan heitettävää” energiaa esimerkiksi uusiutuvien energian tuottajien tehopiikkien aikana. Näin ne toimivat eräänlaisina “energiapuskureina”, jotka tasaavat sähköntuotannon ja -kulutuksen epätasapainoa. Suomessa noin 10 % vuoden tunneista oli viime vuonna joko negatiivisia tai nollahintaisia. Vuonna 2023 vastaava luku oli 6 % ja ensimmäiset negatiiviset tunnit koettiin vuonna 2020 (HS 9.2.2020).
Kun energian kysyntä kasvaa huippulukemiin, joustavat datakeskukset voivat muiden huippuluokan joustavien tavoin vähentää kulutustaan ja vapauttaa aiemmin kuluttamansa energian muille kuluttajille. Tämä mekanismi vähentää sähköverkkoon kohdistuvaa painetta ja tasapainottaa sitä.
Joustava suurkulutus ei ole vain pistemäinen ratkaisu, vaan sillä on merkittäviä energiajärjestelmään, talouteen ja ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Sähkömarkkinoiden ennakoiva vakaus joustavan suurkulutuksen avulla vähentää hintaheiluntaa ja hintapiikkien riskiä, mikä hyödyttää sekä kuluttajia että yrityksiä. Ennakoitavan edullinen sähkön hinta kauas tulevaisuuteen on Suomelle merkittävä kilpailutekijä ja keino houkutella energiateollisuutta ja energiaintensiivisiä kuluttajia Suomeen. Lisäksi joustava suurkulutus mahdollistaa jatkuvan ydinvoiman ja epäjatkuvan uusiutuvan energian synergian, mikä vähentää tarvetta fossiilisille varavoimaratkaisuille ja pienentää näin energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä entisestään.
Suomi voi olla edelläkävijä joustavan suurkulutuksen ja erilaisten sähköntuotantomuotojen yhdistämisessä. Tämä edellyttää, että valtion toimet suuntautuvat paitsi ydinvoiman rakentamisen helpottamiseen ja suoraviivaistamiseen, myös joustavan suurkulutuksen houkutteluun Suomeen ja niiden sektori-integraatioiden vahvistamiseen. Kapasiteettimekanismi ja -markkina, jolla palkitaan helposti säätyvää olosuhderiippumatonta energiantuotantoa “kyvystä tuottaa sähköä juuri silloin kun sitä tarvitaan”, voidaan toteuttaa markkinaehtoisena ratkaisuna erilaisine tuotantovaatimuksineen sen sijaan, että kuluttajat olisivat maksajina. Joustavat datakeskukset saattaisivat enemmän kuin mielellään solmia pitkän aikavälin sähkönostosopimuksia, kunhan sähkön hinta on edullinen ja kuvastaa kuluttajan joustokykyyn kohdistuvia odotuksia.
Suomi tarvitsee markkinaehtoisia kannustimia, jotka houkuttelevat joustavia suurkuluttajia Suomeen. Tämä voi tehdä Suomesta jo keskipitkällä aikavälillä houkuttelevan sijoituskohteen myös joustamattomille teollisuudenaloille ja vahvistaa Suomen kilpailuasemaa fossiilivapaan sähkön tuottajana.
Ydinvoima on keskeinen osa Suomen energiapalettia nyt ja tulevaisuudessa (TVO 15.1.2025), mutta sen täysi potentiaali voidaan saavuttaa vasta, kun se yhdistetään joustavaan suurkulutukseen. Tämä lähestymistapa ei pelkästään paranna Suomen energiajärjestelmän vakautta, vaan myös tukee talouskasvua ja ilmastotoimia. Nyt on korkea aika tunnustaa tosiasiat ja todeta, että yksikään uusi tuotantomuoto ei voi korvata puuttuvaa joustavaa suurkulutusta. Suomen pitää sisällyttää joustava suurkulutus ja sen kehittäminen osaksi energiastrategiaa.
Thomas Brand
Tutkimusjohtaja
Coinmotion Oy
Jaakko Kaijala
Hallituksen puheenjohtaja
Nordblock Oy
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/