Ikääntyneistä on pidettävä huolta
TV-ohjelma Perjantai-dokkari paljasti tämän päivän karun todellisuuden Suomessa. Ohjelman otsikkona oli ”15 minuuttia olen sinun”. Se ei ole pitkä aika lähihoitajan vierailulle yksinäisen ikääntyneen luona.
Monilla kotona asuvista on liikkumisen kanssa ongelmia. Riittävästä ravinnosta ja lääkityksestä huolehtiminen on monelle ikääntyneelle haasteellista etenkin, jos muistisairaus alkaa nostaa päätään. Myös monet muut asiat, kuten asunnon lämmitys ja kauppa-asiat voivat aiheuttaa ikääntyneelle huolta ja vaivaa, jos apua ei ole tarjolla.
Ohjelma kertoo ja näyttää konkreettisesti sen, miten tärkeää työtä kotihoidon ammattilaiset tekevät.
Apua tarvitsevat arvostavat saamaansa pientäkin huolenpitoa, mutta yhteiskunnan tulisi pystyä arvostamaan myös kotihoitajien tärkeää työtä turvaamalla tehokkaammin resurssit niin henkilöstön kuin heidän palkkauksenkin suhteen. Naisvaltaiset hoitoalat ovat usein alipalkattuja.
Miten nämä yksinäiset ja avuntarpeessa olevat, omissa kodeissaan asuvat ikääntyneet tavoitetaan? Mielestäni kuntien tulee kartoittaa ikääntyneet tietyn ikäryhmän osalta kontaktoimalla heidät henkilökohtaisesti aina aika ajoin, vaikka isompaa avuntarvetta ei olisi vielä syntynytkään.
Kotona asuminen ei saa olla kuitenkaan itsetarkoitus, koska jossain vaiheessa vanhuksen kuntotilanne voi romahtaa äkillisestikin niin, ettei yksin enää pärjää. Hyvinvointialueiden tulee järjestää hoitopaikka mahdollisimman läheltä omaisia, jotta nämä voisivat osallistua ikääntyneen hoitamiseen ja elämään tiiviisti jatkossakin.
Vaikka lasten ja lapsiperheiden varhainen tuki on tarpeen, niin tärkeä kohde on myös ikääntyneistä huolehtiminen.
Meillä on paljon vanhuksia, joilla ei ole ketään omaisia lähellä tai lapset asuvat kaukana eri paikkakunnalla. Yksinäisyys ja avunsaamisen vaikeus ovat silloin ikääntyneen huolena.
Kaikilla ei ole taitoja, kykyjä tai välineitä käyttää nettipalveluita eikä ylipäätään tietoa, mitä apuja / palveluja heille olisi mahdollisesti tarjolla. Myös sosiaalitukien hakemisen vaikeus koetaan ongelmalliseksi ja byrokraattiseksi. Sota-aikana syntyneet ovat olleet todella vähään tyytyväisiä, säästeliäitä ja tottuneet sinnittelemään elämässään, joten avun pyytäminenkin voi olla heille haaste.
On noussut esille myös tapauksia ikääntyneiden palveluyksiköistä, että ruokaa tuodaan kaukaa eri kaupungista ja jopa ulkomailta ja ruuan määräkin on pienentynyt.
Ruoan laatuun ja monipuolisuuteen pitäisi kiinnittää huomiota, koska terveellinen ja maistuva ruoka ylläpitää myös hyvinvointia. Muutama kurkku- tai tomaattiviipale ei riitä vihannesten osuudeksi.
Hyvinvointialueet käynnistävät toimintaansa ja vie varmasti aikaa, ennen kuin toiminta löytää paikkansa ja asiakkaat kohtaavat tarvitsemansa palvelut – kaikki ei tapahdu hetkessä.
Kuinka moni ikääntynyt sinnittelee omassa kodissaan pärjäämisen rajamailla ja elinkustannusten nousun myötä myös taloudellisen ahdingon puristuksessa?
Riittävätkö rahat enää asunnon lämmitykseen, ruokaan, lääkkeisiin ja muihin perustarpeisiin? Mihin otetaan yhteyttä, kun ei osaa eikä pysty katsomaan itse asioita netistä?
Monella kotona asuvalla on vaikeuksia käyttää puhelintakaan esim. heikentyneen näkökyvyn vuoksi.
Lähihoitajan tai kotisairaanhoitajan vierailu on monelle ikääntyneelle päivän odotetuin ja tärkein tapahtuma, joka luo samalla turvallisuutta arkeen.
Yksinäisyyttä voitaisiin lievittää myös järjestämällä enemmän sosiaalista toimintaa ja virikkeellisiä ryhmä- ja kerhotoimintoja jo siinä vaiheessa, kun toimintakykyä on vielä riittävästi jäljellä.
Kotona asumisen palveluita halutaan tehostaa, jotta ikääntyneiden kotona asuminen olisi mahdollista niin pitkään, kuin se on mielekästä ja tarkoituksenmukaista.
Kuntien, seurakuntien ja yhdistysten tulisikin pyrkiä järjestämään ikääntyneille arkea tukevaa, liikunnallista, virikkeellistä ja mielekästä sosiaalista kerhotoimintaa yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
Merja Rasinkangas
Oulun kaupunginvaltuutettu ja aluevaltuutettu (kesk.)
Keskusta
Mielipideosastolla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia.
Voit jättää mielipidekirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/.