Hajustekemikaaleille altistumisen vähentäminen Suomessa
Puhuttaessa sisäilmaongelmista tulisi kiinnittää myös huomiota siihen, että päivittäin altistutaan tuhansille kemikaaleille mukaan lukien hajustekemikaalit.
Kaikkien kemikaalien vaikutuksia ja yhteisvaikutuksia ei edelleenkään tarkalleen tunneta.
Hajustekemikaalien vähentäminen julkisissa ja yleisissä sisätiloissa ja julkisissa kulkuneuvoissa on askel terveellisemmän sisäilman suuntaan.
Tuoksuvat pyykinpesuaineet, pyykinhuuhteluaineet, siivous- ja puhdistusaineet, parfyymit, partavedet, deodorantit, hiuskosmetiikka, tuoksukynttilät, ilmanraikastimet, huonetuoksut, suitsukkeet ja muut keinotekoiset tuoksut aiheuttavat terveyshaittoja.
Maailmassa on käytössä tuhansia ihmisen tuottamia synteettisiä kemikaaleja, ja uusia kehitetään jatkuvasti, eikä kaikkien yhdisteiden turvallisuutta voida täysin taata.
Koska kemikaalit ovat luonnolle vieraita, osa niistä hajoaa luonnossa hitaasti tai ei ollenkaan. Tällaiset kemikaalit kertyvät luontoon ja ihmiseen aiheuttaen terveysongelmia ja lisääntymishäiriöitä.
Allergia-, iho- ja astmaliitto on tehnyt ensimmäisen suomalaisille suunnatun tutkimuksen tuoksuherkkyydestä 2016.
Kyselyyn vastanneista lähes joka kolmas arvioi itsensä tuoksuherkäksi. Esiintymisluvut ovat vaihdelleet eri tutkimuksissa vajaasta 10 prosentista yli 40 prosenttiin.
Ihmisten käyttämät hajusteet rajoittavat monien elämää, työntekoa, opiskelua, harrastamista ja liikkumista.
Tuoksut aiheuttavat yhteiskunnalle miljoonien eurojen kustannukset mm lääkärissä käynteinä, sairaspäivinä, työkyvyttömyytenä ja lääkekuluina.
Tuoksuherkkyys on poikkeava tapa reagoida tuoksuihin ja hajuihin ja sen syntymekanismia ei vielä tiedetä.
Tuoksuherkkyyttä on selitetty altistumisella kemiallisille vierasaineille, kuten luonnollisille tai synteettisille kemikaaleille, joita elimistö ei pysty käsittelemään.
Työpaikan tai asunnon homeongelmien on myös huomattu lisäävään herkistymistä hajustekemikaaleille.
Lääketiede on tunnistanut tuoksuherkkyyden elimelliseksi vaivaksi, jonka oireina ovat mm äänen käheys, yskä, hengenahdistus, nuha, silmien ärsytys, päänsärky, aivosumu, huimaus, pahoinvointi ja iho- ja limakalvo-oireet.
Hajustekemikaalit aiheuttavat ongelmia myös monille astmaatikoille, allergisille ja migreenipotilaille.
Kaikilla tulee olla oikeus hajustekemikaalittomaan hengitysilmaan ja oikeus hengittää sairastumatta kotona, työssä, harrastuksissa ja julkisissa sekä yleisissä sisätiloissa ja kulkuneuvoissa.
4.6.2020 aukeaa kansalaisaloite Hajustekemikaaleille altistumisen vähentäminen Suomessa.
Allekirjoita aloite ja tehdään askel askeleelta hengitysilmastamme parempaa! https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/6638
Esteettömyys tarkoittaa myös hajustekemikaaleista vapaata hengitysilmaa.
Tiina Arlin
Vantaa
