Desentralisaatio suojaa koronalta paremmin kuin viranomaisten toimenpiteet
Globaalissa koronapandemiassa Suomi on pärjännyt hyvin, jos asiaa mitataan tautitapausten määrällä suhteessa väestöön. Julkisuudessa on kiitelty hallituksen koronapolitiikkaa.
Tarkemmin katsottuna onnistuneen koronapolitiikan takana ei kuitenkaan ole akuutit viranomaistoimenpiteet, vaan pikemminkin vuosikymmenten desentralisaatiota (eli hajautettua yhteiskuntarakennetta) korostanut yhteiskuntapolitiikka.
Suomessa koronatapaukset ovat painottuneet suurelta osin Uudellemaalle, joka on väestöltään hieman suurempi kuin Suomenlahden eteläpuolella oleva ja pinta-alataan kohtuullisen pieni Viro. Uudellamaalla tautitapauksia on ollut lähes 1,5 kertainen määrä Viroon nähden.
Suomen hyvät tilastot johtuvatkin Uudenmaan ulkopuolisten alueiden hyvästä tautitilanteesta. Uudellamaalla koronatilanne ei ole paljoakaan parempi kuin maailmalla yleensä, kaikista valtion tekemistä maakunnan sulkutoimenpiteistä ja muista rajoituksista huolimatta.
Suomi on globaalissa mittakaavassa edelleen desentraalinen maa Uuttamaata lukuunottamatta. Viime vuosina yhteiskunnallisessa keskustelussa on ollut korostettuna väitetyt desentralisaation aiheutattamat yhteiskunnalliset haitat. Nyt koronakriisin aikana desentralisaation hyötyjä ei ole haluttu juurikaan tuoda esille.
Pitäisikin kysyä, onko Suomen muita paremman koronatilanteen taustalla nykyhallituksen tekemät toimenpiteet, vai menneinä vuosikymmeninä harjoitettu aluepolitiikka?
Jari Tulokas