Anna rahaa – jätän maksamatta
Ministerit väittävät, että Suomen etu on olla mukana EU:n suunittelemassa, aivan järjettömän suuressa elvytyspaketissa. Kukaan ei vain ole kertonut, millä tavoin se on Suomen etu.
Edes toimittajat eivät ole pyytäneet ministereitä esittämään konkreettisesti, vaikkapa esimerkein, kuinka tolkuttoman suurien rahasummien jako hyödyntää Suomea. Hyötyjen kuvaaminen lienee vähintä mitä meidän veronmaksajien tulisi tietää.
Miksi otamme porukalla velkaa ja takaamme muidenkin lainat omiemme lisäksi. Jos tällainen menettely antaa hyvinvointia ja kasvua, niin käytäntö pitäisi ulottaa kunta- ja kylätasolle asti. Tehdäänpä pieni ajatusleikki.
Minä haluaisin ns. persaukisena, vaikkapa noin 115 miljoonan euron lainan. Minä en laiskansutjakkaana miehenä juuri töistä välitä, mutta rilluttelisin tuolla rahalla mielelläni hetkisen ja saattaisin kiertää vähän maailmaa. Elvyttäisin siis itseäni.
Kyläyhteisöni ja kaikki muutkin kuntani asukkaat olisivat valmiita takaamaan tuon minulle myönnettävän elvytyslainan. Hehän ajattelisivat, että kyllä se Antero käyttää nuo rahat varmaan silleen, että se hyödyntää meitä kaikkia.
Niin varmaan, heh, heh. Olen kylläkin kertonut kylällä kierrellessäni, että en taatusti maksa euroakaan tuosta lainasta. Takaajat nimittäin hoitavat sen takaisinmaksun. Siitä huolimatta kuntalaiset vain takaajiksi lähtisivät. Vai lähtisivätkö sittenkään. Tuskin! Sanoisivat, että on ihan hölmöläisten hommaa.
Euroopan unionin ns. elpymisrahastoon lähtemisessä on pelkistetysti samasta asiasta kysymys kuin minkä edellä kuvasin.
Mutta miksi me suomalaiset vain olemme innokkaina menossa maksu- ja takuumiehiksi (-henkilöiksi)?
Antero Pesonen
Kitee