Metsät ovat kunnianhimoisen ilmastopolitiikan väline

EU:n ympäristöministerineuvoston kokouksessa lokakuun puolivälissä päätettiin neuvoston kannasta maankäytön ja metsien rooliin ilmastopolitiikassa.

Niin sanotulla LULUCF-asetuksella määritellään, miten hiilinielut sekä maan ja metsien käytöstä aiheutuvat päästöt huomioidaan EU:n ilmastotavoitteissa.

Olimme ainoa maa, joka sai lisäjoustoa metsien käyttöön vielä neuvoston kokouksessa. Ympäristöneuvoston päätös oli minulle silti pettymys ja jättää työsarkaa Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston välisiin kolmikantaneuvotteluihin, eli trilogeihin.

Jatkoneuvotteluissa tavoittelemme ratkaisua, joka mahdollistaa metsien kestävän käytön kasvattamisen ilman, että siitä koituu Suomelle laskennallisia päästöjä, joita pitäisi kompensoida lisäpäästövähennyksillä toisaalla tai ostamalla päästöoikeuksia muilta EU-mailta.

Suomen on väitetty vesittävän EU:n ilmastopolitiikkaa metsien käytön tavoitteillaan. Väite ei pidä paikkaansa.

Päästövähennystavoitteemme niin kutsutulla taakanjakosektorilla, johon sisältyvät esimerkiksi liikenne, maatalous ja rakentaminen, on 39 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tämä on EU:n kunnianhimoisimpia.

Toimet tavoitteen saavuttamiseksi on esitetty hallituksen tuoreessa ilmastosuunnitelmassa. Kansallinen pitkän aikavälin tavoitteemme on olla hiilineutraali maa vuoteen 2045 mennessä.

Tavoitteemme on olla hiilineutraali maa vuoteen 2045 mennessä.

Metsien käytön filosofiamme perustuu Pariisin sopimukseen, jota olin neuvottelemassa yhtenä EU:n edustajana.

Sopimuksessa metsät nousivat aktiiviseksi tekijäksi ilmastonmuutoksen torjunnassa. Niiden tarjoama hiilinielu on avainasemassa ihmistoiminnan päästöjen ja luonnon hiilinielujen tasapainoon saattamisessa.

Metsien sekä kierto- ja biotalouden merkitys on myös suuri pyrkiessämme eroon kertakäyttökulttuuriin perustuvasta fossiilitaloudesta.

Jos puusto kasvaa enemmän kuin sitä käytetään tai kuolee, metsät toimivat hiilinieluna. Suomessa metsien kasvu on yli 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Se on selvästi puuston käyttöä enemmän.

Ja vaikka puun käyttöä Suomessa lisättäisiin hallituksen metsästrategian tavoitteiden mukaisesti noin 80 miljoonaan kuutiometriin vuodessa, hiilinielumme on vankasti turvattu ja yksi Euroopan suurimmista.

Metsiemme kasvu on kaksinkertaistunut puolessa vuosisadassa.

Motivaatio kasvattaa metsäpinta-alaa ja hoitaa metsiä kasvua ruokkivalla tavalla on syntynyt pitkälti metsien taloudellisen arvon takia. Metsänomistajat ovat investoineet metsien hoitoon ja saaneet ajan kuluessa vastinetta rahoilleen.

Ilman tätä taloudellisen hyödyn odotusta metsämme eivät olisi niin huikea hiilinielu kuin ne nyt ovat. Siksi metsien käyttö ja ilmastohyöty eivät ole vastakkaisia. Ne ovat toisiaan tukevia pitkän tähtäimen tavoitteita.

Sama pätee maailmalla. Tarjoamalla kestävän metsähoidon osaamistamme kehittyville maille tuemme kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista monin tavoin – voimme parantaa ihmisten toimeentuloa ja työllisyyttä, vähentää köyhyyttä ja vahvistaa maailman hiilinieluja.