Uudenmaan keskusta pohti Nato-kysymystä – Venäjälle tarjottiin turvatakeita Petsamoa ja Karjalaa vastaan

Uudenmaan piirikokous

Suomen yhä todennäköisemmältä näyttävä sotilaallinen liittoutuminen puhutti myös keskustan Uudenmaan piirin vuosikokouksessa Hyvinkäällä.

Naton suojiin hakeminen nähtiin enimmäkseen tarpeellisena suunnanmuutoksena tilanteessa, jossa Venäjään ei voi enää luottaa, mutta kovaa Naton vastustustakin kuultiin.

Jyrki Parikka Lohjan Pusulasta katsoi, että Suomi on ”tukka putkella menossa Natoon”. Hän vetosi voimakkaasti, että ratkaisussa ei hätiköitäisi ja arvioi, että Suomella on melkein 10 vuotta aikaa sen tekemiseen.

Tätä Parikka perusteli sillä, että Ukrainan sodan jälkeen Venäjä ei hänen mukaansa kykene hyökkäämään enää minnekään muuten kuin korkeintaan kyberhyökkäyksin.

– Ei Putin ole ikuinen, ja ei enää hullumpaa voi tulla, vai voiko?

Parikan mielestä Suomi voisi tehdä Venäjän kanssa turvallisuuspoliittisen diilin.

– Suomi voisi tehdä Venäjälle semmoisen ehdotuksen, että Suomi takaa Venäjän länsirajan, 1300 kilometriä, kun antaa Karjalan ja Petsamon takaisin. Ei tarvita mitään Nato-liittolaisuutta sen jälkeen Suomelle. Asiat on sen jälkeen kunnossa.

Eduskuntaan paluuta yrittävä Eerikki Viljanen Vihdistä näki, että Suomen viime vuosikymmeninä harjoittamassa turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa ei ole mitään hävettävää. Omassa ajattelussaan hän on kuitenkin päätynyt siihen, että nyt on uusi aika.

– Itänaapurin arvaamattomuus on ollut aina meidän mielen päällä, mutta kyllä nämä Ukrainan tapahtumat ovat minun henkilökohtaisen mielipiteen saaneet muuttumaan.

Eduskuntavaaleihin myös ehdolle lupautunut puoluekonkari Timo Laaninen korosti, että keskinäinen luottamus on ollut liima, joka pitää Suomea kasassa. Hän piti siksi hyvin tärkeänä, että myös Nato-jäsenyyttä vastustavat saavat äänensä kuulluksi.

Laaninen sanoi päätyneensä kuitenkin itse siihen, että liittoutumisratkaisu on nyt tehtävä. Liperistä Pohjois-Karjalasta lähtöisin oleva Laaninen sanoi surevansa samalla suuresti sitä, että Suomen itärajalle saattaa laskeutua myös taloudellinen rautaesirippu ehkä hyvin pitkäksi aikaa.

Kokouksen puheenjohtajana toiminut Eero Lankia näki, että eduskunta päätynee suurella enemmistöllä Naton jäsenyyden hakemiseen. Lankia sanoi luottavansa siihen, että keskustalaiset suhtautuvat asiaan maltilla.

Lankia toivoi, ettei edessä olevaa aikaa leimaisi sotilaallinen jännite, vaan ajan myötä Venäjän kanssa päästäisiin normaaliin tai lähes normaaliin kanssakäymiseen. Lankia piti erittäin toivottavana myös, että asia hoidettaisiin Ruotsin kanssa yhtä jalkaa, mikä pitäisi Pohjolan vakaana.

Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Pakarinen muistutti Ukrainan sodan valtavista vaikutuksista talouteen, energiaan ja ruuantuotantoon. Pakarisen mielestä Venäjään kohdistuvia energiapakotteita on tiukennettava edelleen.

– Kun ostamme kaasua, kaadamme rahaa Putinin sotakassaan, hän totesi.

Kokoukseen puoluejohdon edustajana osallistunut varapuheenjohtaja Markus Lohi kertoi pantanneensa omaa Nato-kantaansa jättääkseen puolueen puheenjohtajalle ja valtiojohdolle mahdollisimman paljon liikkumavaraa asiassa.

Lohi totesi kuitenkin turvallisuuspoliittisen tilanteen muuttuneen niin, että puolustusliiton jäsenyyden hakemiseen pitää olla valmius. Lohen mukaan Venäjää ei pysty enää arvioimaan sen mukaan, mitä se puhuu vaan ainoastaan sen mukaan miten se toimii. Tilanne on siten uusi ja merkittäviä muutoksia on luvassa lähiviikkoina.

Lohi muistutti, että kyse on isoista asioista ja jäsenyyden hakemisesta tulee seuraamaan ikäviä asioita Venäjän puolelta. Siihen on kuitenkin oltava valmis.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen ei päässyt osallistumaan kokoukseen oltuaan veteraanipäivän juhlallisuuksissa Käsivarren Lapissa. Lohi välitti kokousväelle Kaikkosen terveiset ja kiitteli vuolaasti tämän työtä puolustusministerinä.

Lohi kertoi, että vielä viime syksynä keskustan hallituksessa jatkaminen näytti hyvin vaikealta.

– Jopa mietittiin sellaista keskusta-exitiä, että lähdetään pois sieltä, tämähän on ihan peräänkatsottava porukka, eihän tuon kanssa voi olla ollenkaan missään tekemisissä. Oltiin ihan väsyneitä syksyllä.

Lohi sanoi kuitenkin keskustajohdon viisaasti tajunneen, ettei hallitusta voi hajottaa kesken uusien hävittäjien hankintaprosessin.

– Ja Antti vei hienosti sen prosessin maaliin. Se oli isänmaallinen teko.

Lohen mukaan hallituksen hajottaminen olisi sotkenut päivittäin ja jopa tunnilleen aikataulutetun projektin moneksi kuukaudeksi.

– Kun ajattelee tätä tilannetta missä ollaan, sen päätöksen tekeminen oli valtavan tärkeää, Lohi painotti.

Uudenmaan piirikokous asetti Laanisen, Kaikkosen ja Viljasen lisäksi eduskuntavaaleihin jo 11 muutakin ehdokasta ja syksyllä on luvassa lisää.

Tavoitteena on täysi 36 ehdokkaan lista eri puolilta Uuttamaata. Vahvimpia alueita ovat Keski-Uusimaa ja pienet maaseutumaiset kunnat. Länsi-Uudellamaalla vahvin kunta on Vihti.

Korjattu 28.4. klo 7.57 2. viimeinen kpl: Riikka Pakarista ei asetettu ehdolle tässä kohtaa. Lisätty 29.4. klo 18.12 Timo Laanisen nimi kuvatekstiin.