Saarikko Pohjois-Savon vierailullaan: "Ehdotan, että keskusta ottaa erityiseksi projektiksi mielenterveyden"
Lepikon torpan pihan ja joulusaippuapajan kautta kulki keskustan puheenjohtaja Annika Saarikon tie, kun hän Pohjois-Savon aluevaalikiertueellaan poikkesi Pielaveden lukiolla tapaamassa sinne kokoontuneita ehdokkaita ja äänestäjiä.
Hänellä oli kaikille suunnattu tehtävä: saattaa ihmiset tietoisiksi siitä, mistä aluevaaleissa on kysymys.
– Kyse on lähipalveluista ja niiden puolustamisesta, Saarikko kiteytti keskustan sanoman.
Saarikko muistutti, että ensimmäistä kertaa kansanvalta pääsee vaikuttamaan siihen, miten sote-palvelut järjestetään alueella, kuinka paljon rahaa menee erikoissairaanhoitoon ja millä joukolla näitä asioita ratkotaan. Kyse on sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämisestä.
Tammikuun aluevaaleissa valittavat henkilöt ja uusi hallinto luovat perustan sille, miten asioita jatkossakin ratkotaan. Vaaleissa valittavien päättäjien käsissä on 20 miljardin euron sote-potti eli kyse on suurista rahoista. Saarikko vertasi summaa valtion budjetin loppusummaan, joka on 60 miljardia euroa.
– Ollaan keskustassa tosissaan lähipalvelulupauksen kanssa.
Toinen asia, jota keskusta edellyttää uudelta sote-alueelta, on se, että terveyskeskukseen on päästävä ei-kiireellisissäkin tapauksissa viikossa.

Yksi suuri haaste on Saarikon mukaan myös se, miten saadaan hoitajia vastaamaan palvelutarpeeseen. Henkilöstöstä ja sen jaksamisesta on hänen mukaansa huolehdittava. Hän myönsi, että hoitajatilanne ei ratkea yksin kotimaisin voimin, vaan tarvitaan osaajia myös muualta.
Saarikko nosti esiin mielen hyvinvoinnin. Yhä useammalla ihmisellä on ongelmia jaksamisen kanssa. Haaste on valtava: laskelmien mukaan vuosittain menetetään noin yksitoista miljardia euroa mielenterveyteen liittyvien työkykyongelmien takia.
– Ehdotan, että keskusta ottaa erityiseksi projektiksi mielenterveyden, Saarikko nosti.
Ensi vuonna tulee kuluneeksi 50 vuotta Pohjois-Karjala-projektista, jolla puututtiin sydän- ja verisuonisairauksiin liittyviin riskitekijöihin ja ennaltaehkäisyyn. Nyt tarvitaan Saarikon mukaan uusi projekti, jossa pureudutaan mielenterveysasioihin ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyyn.
Yleisöpuheenvuoroissa nousi esiin muun muassa se pelko, että soten myötä palvelut keskitetään keskuskaupunkeihin, joista on suuri osa ehdokkaista. Saarikko näki, ettei vastakkainasettelua pidä syntyä. Kaikkien valittavien päättäjien pitää muistaa, että ei ole kuntia, vaan ihmisten yhteisö eli ajatellaan maakunnallisesti, myös hoitoon pääsyn osalta.
Osaa yleisöstä huoletti se, mikä on soten jälkeen jäljelle jäävien kuntien tehtävä.
– Koulutukseen panostaminen on paras tulevaisuusteko, Saarikko rohkaisi.
Veli-Tuomas Hakulinen nosti esiin viljelijöiden ahdingon. Saarikon mukaan tukipaketeilla yksin ei tilannetta ratkaista, vaan markkinat pitäisi saada toimimaan.
