Raha ei kasva puussa
Ihmisen toimeentuloon ja sosiaaliturvaan, koulutukseen ja hyvinvointiin sekä yritysten toimintaympäristöön liittyvät investoinnit vaikuttavat siihen, miten henkilö pääsee tai kykenee osallistumaan yhteiskuntaan ja työelämään.
Työ ja osallisuus luovat hyvinvointia, joka edesauttaa talouskasvua – ja sama toisin päin. Hyvinvointitalouden kehä pyörii.
Työ tarvitsee tekijöitä.
Tekijöistä alkaa Suomessa olla pula, mikä hidastaa yritysten kasvua ja talouden ratas alkaa yskiä. Seuraukset näkyvät ennen pitkää työllisyyden hiipumisena ja sosiaaliturvan lisääntyvänä tarpeena. Ratkaisevaa on parantaa työllisyyttä ja varmistaa yrityksille ennustettava toimintaympäristö.
Uusi punamultahallitus nykäisi ensimmäisen budjettinsa kasaan nopeasti. Kakkua jaettiin mutta sen kasvattaminen jäi puolitiehen. Paljon lasketaan työllisyyskasvun varaan.
Palkkatukea uudistetaan odotetusti ja sen käyttöä yrityksissä lisätään. Se kuitenkin rahoitetaan veronmaksajien kukkarosta.
Tarvitaan lisää toimia, jotka kannustavat tarjoamaan työtä ja ottamaan sitä vastaan. Yritysten työllistämiskynnystä alennetaan rekrytointitukikokeilulla, jolla edistetään työttömien nopeaa työllistymistä, uusien työnantajayritysten syntyä ja yritysten kasvua.
Tarvitsemme lisää osaajia ulkomailta.
Hallitus käynnistää työperäisen maahanmuuton kokonaisuudistuksen ja nopeuttaa työlupien käsittelyä, mikä tuo helpotusta yritysten osaajapulaan. Kauaskantoinen uudistus on myös käynnistää laaja-alainen kansainvälisen rekrytoinnin ohjelma, jolla houkutellaan osaavaa työvoimaa ja vahvistetaan yritysten ja TKI-toiminnan kasvua ja kansainvälistymistä.
Kasvu vaatii investointeja ja innovaatioita.
Hallitusohjelmassa mainittu tiekartta TKI-panostusten neljän prosentin BKT-osuudesta on kannatettava. Sen sijaan budjettiriihen perusteella ei näytä siltä, että tavoite saavutetaan.
Yrityksille ja korkeakouluille suunnattu kannustin tutkimusyhteistyön lisäämiseksi puolestaan on myönteinen uudistus aineettomien investointien vauhdittamiseksi.
Tarvitaan lisää työllisyystoimia ja kasvupanostuksia. Palloa on heitetty ihan oikein myös työmarkkinajärjestöjen suuntaan.
Työministeri Timo Harakan (sd.) asettamat työllisyystyöryhmät etsivät keinoja, joilla lisätä työllisyyttä. Rahan säästäminen tai kerääminen kuuluisan pahan päivän varalle on kuitenkin väistämättä edessä.
Tässä hallituspuolueiden on osoitettava jämäkkyyttä – ihmistä unohtamatta. Vastuu suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuudesta on kannettava.