Perintöriidat kääntyivät viime vuonna voimakkaaseen kasvuun – S-Pankki selvitti riitojen määrät

Suomen käräjäoikeuksissa laitettiin viime vuonna vireille lähes 1500 riitaa perinnöistä, ilmenee S-Pankin selvityksestä. Määrä on yli neljännes enemmän kuin toissa vuonna, jolloin vireille pantuja riitoja oli runsaat 1100.

Perintöriitojen määrän kääntyminen kasvuun katkaisi vuodesta 2017 jatkuneen laskun riitojen lukumäärissä.

–  Kiistat voivat velloa tuomioistuimissa vuosikausia ja kuormittaa kohtuuttoman paljon niin henkisesti kuin taloudellisesti. Jokainen perintöriita on yksinkertaisesti liikaa, sanoo S-Pankin johtaja Veera Kosonen tiedotteessa.

S-Pankin selvitys kattaa kaikki käräjäoikeuksissa vireille pannut perintöriidat vuosina 2013–2021.

Vaikka riitojen määrä ponnahti viime vuonna pitkään jatkuneen laskun jälkeen ripeään kasvuun, viime vuoden kiistakertymä ei kuitenkaan ollut täysin poikkeuksellinen. Tarkastelujakson alkupuolella riitoja oli niin paljon, että vuosina 2013–2021 käräjäoikeuksissa käytiin vuosittain keskimäärin runsaat 1500 perintöriitaa.

Karkeasti arvioituna muutama prosentti kaikista kuolemantapauksista päätyy vuosittain riitelyyn tuomioistuimissa.

–  Toivon, ettei kukaan joutuisi tällaisten repivien riitojen keskelle. Pahimmillaan riitely voi kääntää sisarukset toisiaan vastaan ja hajottaa perheen useamman sukupolven ajaksi, Kosonen varoittaa.

Hän vastaa S-Pankin varakkaille perheille suunnatusta palvelusta sekä varallisuus- ja perintösuunnittelua koskevista palveluista.

Suurin osa käräjäoikeuksissa vireille tulevista riidoista liittyy tapauksiin, joissa eripura on alkanut jo ennen varsinaista perinnönjakoa. Tällöin tuomioistuimen on määrättävä kuolinpesän selvittäjäksi ja jakajaksi ulkopuolinen henkilö.

Tällaisten riitojen määrä nousi viime vuonna 30 prosenttia vuotta aiemmasta.

Kosonen suosittelee olemaan liikkeellä hyvissä ajoin varallisuus- ja perintösuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. Harva haluaa jättää jälkipolville riitaisaa perintöä, ja siksi aiheesta kannattaisi keskustella avoimemmin.

–  Aihe on usein arkaluonteinen ja voi herättää monenlaisia kysymyksiä. Siksi aiheen käsittelyä monesti mieluummin lykkääkin sen sijaan, että ottaisi sen puheeksi, Kosonen pohtii.