Ravintoloiden rajoitukset jakaantuvat vastaisuudessa alueiden ja ravintolatyyppien perusteella – "Rajoitusten kohteena olevat ravitsemisliikkeet saadaan avata yhden tunnin kiinniolon jälkeen"
Ravintoloiden toimintaan liittyvät koronarajoitukset jakaantuvat vastaisuudessa alueiden ja ravintolatyyppien perusteella, kertoo perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.). Ravintolatyypeissä aletaan noudattaa jakoa ruokaravintoloihin ja anniskeluravintoloihin.
– Asiakaspaikkojen ja aukioloaikojen osalta puhtaasti ruokaa tarjoilevat paikat eivät matalan riskin alueella menekään automaattisesti samaan aikaan kiinni kuin sellainen ravitsemusliike, jonka pääasiallisena tarkoituksena on ollut alkoholijuomien tarjoilu, Kiuru sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tiedotustilaisuudessa.
Valtioneuvosto päätti tänään ravintoloiden toiminnan väliaikaisesta rajoittamisesta marraskuun alusta helmikuun loppuun saakka.
Epidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa olevissa maakunnissa asiakaspaikat rajoitetaan jatkossa nykyiseen tapaan puoleen normaalista niissä ravintoloissa, joiden pääasiallisena toimintana on tarjota alkoholijuomia. Tällaisia ovat tyypillisesti pubit, baarit ja yökerhot.
Muissa kiihtymis- ja leviämisvaiheessa olevissa maakunnissa sijaitsevissa ravintoloissa asiakaspaikkojen määrä on rajattu kolmeen neljäsosaan normaalista.
– Epidemiatilanteen salliessa sääntelyä kevennetään ilman tarpeetonta viivettä, Kiuru sanoi tiedotustilaisuudessa.
Nykyiset ravintoloiden ohjeistukseen ja hygieniaan liittyvät vaatimukset sekä yleiset asiakaspaikkojen etäisyysvaatimukset pysyvät ennallaan.
Aiempi tartuntatautilain väliaikainen muutos on voimassa lokakuun loppuun asti eli kuluvan viikon lauantaihin asti.
Jaossa ruokaravintoloihin ja anniskeluravintoloihin on tarkoitus luottaa ravintoloiden omiin määrittelyihin. Hallitusneuvos Ismo Tuominen STM:stä kertoi infossa, ettei ravintoloiden jakamiseen ole olemassa lupa- tai muuta määrittelyjärjestelmää.
– Ravitsemisliikkeet määrittelevät itse oman toiminta-ajatuksensa perusteella, mitä ne ovat, Tuominen sanoi.
Selvästi virheelliset jaottelut johtaisivat aluehallintoviraston yhteydenottoon. Tuominen kuitenkin myönsi, ettei määrittely ole poikkeuksetta varma ja tulee sisältämään erilaisia rajatapauksia.
– Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on jopa ottanut kantaa siihen, että jokin ravintola saattaa olla päivällä lounasravintola mutta muuttua illalla pubi- tai yökerhotyyppiseksi.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Taneli Puumalainen puolusti ravintoloihin kohdistuvia rajoituksia. Hän viittasi Euroopan tartuntatautikeskuksen kevään rajoitusten perusteella tekemään analyysiin, jonka perusteella korkean riskin palvelutoiminnan sulkemisella voitaisiin vähentää tartuttavuuslukua noin 30 prosenttia.
– Koronavirus leviää olosuhteissa, joissa ääntä korotetaan eikä turvavälejä pidetä. Tältä osin ravintoloiden aukiolon rajoittaminen on osoittautunut varsin tehokkaaksi toimenpiteeksi, Puumalainen sanoi.
Puumalainen kommentoi kysymystä siitä, kuinka moni tartunnoista on peräisin ravintoloista. Hän huomautti, että kysymykseen ei ole suoraviivaista vastausta siksi, että ravintoloissa saadut tartunnat ovat johtaneet jatkotartuntoihin harrastuksissa, kodeissa ja työpaikoilla, eikä asiaan ole siksi mielekästä suoraa vastausta.
– Kaiken kaikkiaan yökerhoissa tapahtuneita tartuntoja on useita kymmeniä ja jatkotartuntoja on edelleen useita kymmeniä. Tämä ketju jatkuu, kunnes se saadaan karanteeni-, testaus- ja jäljitystoimenpiteillä kuriin.
Epidemian kiihtymis- ja leviämisvaiheessa olevissa Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa alkoholijuomien anniskelu pitää jatkossa lopettaa nykyiseen tapaan viimeistään kello kymmeneltä illalla.
Kaikki ravintolat on suljettava Pohjanmaan maakunnassa viimeistään yhdeltätoista illalla. Muissa edellä mainituissa maakunnissa pääasiallisesti alkoholijuomia tarjoavat ravintolat on suljettava niin ikään kello 23, mutta muut ravintolat vasta kello 24.
Muualla Suomessa anniskelu päättyy nykyiseen tapaan viimeistään puoliltaöin.
Pääasiallisesti alkoholijuomia tarjoavien ravintoloiden on Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakuntien ulkopuolella suljettava viimeistään yhdeltä yöllä, mutta muut ravitsemisliikkeet saavat olla avoinna vuorokauden ympäri.
– Ravintoloiden aukioloaikojen rajoituksia väljennetään muutoinkin asetuksessa siten, että rajoitusten kohteena olevat ravitsemisliikkeet saadaan avata yhden tunnin kiinniolon jälkeen. Jos esimerkiksi ravitsemisliikkeen anniskelu on päättynyt kello 24 ja liike on suljettava kello 01, liikkeen saa asetuksen mukaan avata uudelleen esimerkiksi yökahvilana kello 02, sosiaali- ja terveysministeriö kertoo.
Ravintoloiden aukioloaikojen rajoitukset eivät koske ulkomaan liikenteessä olevia lentokoneita ja laivoja eivätkä huoltoasemien yhteydessä olevia ravintoloita.
Kiurun mukaan hallitus on myös jo varautunut siihen, että koronatilanne paranisi maakunnissa niin hyväksi, ettei niissä todettaisi ollenkaan koronatartuntoja tiettynä seurantakautena.
– Varaudumme jo myös siihen hallituksen keskinäisellä päätöksellä. Syntyy neljäs ja matalin porras. Tällaisissa nollamaakunnissa ravitsemusliikkeille asetetut lisärajoitukset poistuisivat kokonaan, Kiuru avasi.
Hän kuitenkin myös painotti, että nyt hyväksytyssä uudessa asetuksessa tällainen tilanne ei vielä realisoidu nykyisen koronatilanteen takia.
Ravintoloiden rajoitustoimet ovat saaneet aiemmin runsaasti kritiikkiä sen takia, että esimerkiksi kahviloita ja yökerhoja ei ole eroteltu toisistaan. Tätä perusteltiin sillä, että erottelu on lakiteknisesti vaikeaa.
Perustuslakivaliokunta kuitenkin linjasi aiemmin tässä kuussa muun muassa, että aukiolo-, anniskelu- ja asiakasmäärärajoitukset tulisi ulottaa vain niille alueille, joilla se on välttämätöntä. Lisäksi rajoituksia tuli voida erotella ravintolatyypeittäin.
Tämän jälkeen asiaa käsitteli eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta, joka löysi viime viikolla tavan rajoittaa ravintoloiden toimintaa aiempaa kohdennetummin.
Juttua täydennetty klo 19.06