Keskustan kasvupäivä | "Eläkeikäisillekin on laitettava vastuuta" – Vesa Vihriälä kertoo merkittävän eron Ruotsin ja Suomen välillä
Suomessa pitäisi sekä sopeuttaa että saada uutta kasvua aikaan.
Yhtälö on erittäin vaikea, mutta tästäkin selvitään, taloustieteilijä Vesa Vihriälä näkee.
Keskustan eduskuntaryhmän järjestämässä kasvupäivässä Hämeenlinnassa perjantaina puhunut Vihriälä luetteli useita syitä, jotka yhdessä ovat syynä Suomen vaikeaan tilanteeseen. Ratkaisujakin pitää siksi hakea monelta suunnalta.
– Talouskasvu on paras lääke, se tuo verotuloja lisää. Nykytilanteesta ei kuitenkaan selvitä vain kasvulla, pitää myös sopeuttaa, Vihriälä sanoi tilaisuudessa.
Sopeutus, leikkaus tai säästö voi olla kasvun vihollinen. Pitäisi siis satsata, vaikka siinäkin on riskinsä.
Millaista kasvupolitiikkaa voidaan harjoittaa ilman, että julkisen talouden tasapainoa heikennettäisiin samalla liikaa?

Vihriälä luettelee kolme kattoteemaa.
Ensiksikin on katsottava työpanosta, sitä, paljonko Suomessa tehdään työtä.
– Suurempi osa on saatava töihin. Jotain voi tehdä sosiaaliturvalla, verotuksella tai eläkepolitiikalla, kuten nostamalla eläkeikää. Jotain voi tehdä maahanmuuttopolitiikalla.
Toinen seikka on tuottavuuden nosto.
– Eli miten työtunneilla saadaan enemmän bruttokansantuotetta aikaiseksi. Määrä, laatu ja osaaminen ovat osa-alueet tässä. Pääoma- ja yritysverotuksella voi vaikuttaa, samoin kuin rahoitusmarkkinoiden sääntelyllä ja koulutuspolitiikalla. Koulutuspolitiikassa on hankala asetelma, kun koulutustaso on jämähtänyt paikoilleen, aikuiskoulutus ei toimi, ja peruskoulussa osaaminen heikentyy. Kaikki lähtee jo varhaiskasvatuksesta, Vihriälä arvioi tilaisuudessa.
Kolmas, taloustieteellisemmältä rimpsun lopuksi kuulostava teema, on kokonaistuottavuus.
– Siihen liittyy teknologinen kehitys, jota voimme edistää, innovaatiot, tuotantotavat, ideoiden laajentaminen, työvoiman ja pääoman suhde. Kauppapolitiikkaa on harjoitettava, että päästään kunnolla EU:n sisämarkkinoille.
Riskirahoitusta pitäisi Vihriälän mielestä vahvistaa selvästi.
Riskirahoituksella tarkoitetaan rahoitusta yrityksille tai hankkeille, joihin liittyy tavallista korkeampi taloudellinen riski. Riski kuitenkin kannattaa ehkä ottaa, sillä riskirahoituksen kohteilla on merkittävät mahdollisuudet tuottoon tai kasvuun.
– Ei ole suuria eroja siinä, miten sitä tehdään Suomessa ja Ruotsissa, oleellinen ero on se, että meillä riskirahoituksen kohteet kasvavat hitaammin, mikä synnyttää veropohjaa hitaammin. Pääomamarkkinat ovat Ruotsissa paljon kehittyneemmät, ja siellä on valmiutta ottaa enemmän riskejä kuin Suomessa, Vihriälä kertoi.

Suomella on kuitenkin hyviä mahdollisuuksia, ja viitteet paremmasta huomisesta ovat olemassa.
Vihriälä katsoo start upien, TK-toiminnan (tutkimus ja kehitys), tekoälyn hyödyntämisen ja tärkeiden teknologia-alojen kuten telekommunikaation, avaruusalan, kvanttiteknologian ja energian olevan Suomen vahvuuksia.
Paljon palautuu siis suomalaisten osaamistasoon.
– TK-lisäyksestä, mihin on sitouduttu, pitää pitää kiinni. Koulutustason nosto on myös ehdottoman tärkeää.
Valikoivaa maahanmuuttopolitiikkaa tarvitaan Vihriälästä myös työvoiman määrän lisäämiseksi. Korkeakouluopetukseen pitäisi saada omavastuuta kuten lukukausimaksuja. Keskeistä sotesektoriakaan ei pidä unohtaa, esimerkiksi vaativaa hoitoa tulisi keskittää. Taloutta vähäisesti haittaavia veronkiristyksiä on syytä tehdä esimerkiksi kiinteistöverotuksessa.
– Eläkeikäisillekin on laitettava vastuuta. Kaikki kaatuu muuten nuoremmille polville, Vihriälä painottaa myös.
Vaikeista ajoista on selvitty ennenkin, Vihriälä rohkaisee.
– Suomessa yhteiskunnan koheesio on vahva. Monia hyviä asioita on meneillään. Tästä selvitään, mutta vaativa tehtävä se tulee olemaan.

Oman katsauksensa kasvupäivässä piti myös keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen. Kaikkonen peräänkuulutti rohkeutta rakentaa uutta.
– Mahdollisuuksia tällä maalla on vaikka mihin.
– Viime aikoina on kuultu myönteisiäkin uutisia taloudesta. Ei voi kuitenkaan ajatella, että kaikki on kunnossa, tai että nousu alkaa varmuudella. Vielä myönteiset uutiset eivät heijastu työllisyyteen, ja on tärkeää, että työttömyys saadaan alaspäin, jotta kasvu saadaan vahvaksi. Meidän mielestämme tarvitaan vielä lisätoimia, Kaikkonen linjasi.
Suomeen on saatu teollisen historian suurimpia investointeja eli datakeskushankkeita, Kaikkonen muistutti. Buumissa on puolensa ja puolensa, mutta iloita kannattaa siitä, että Suomeen halutaan investoida, keskustajohtaja arvioi.
– Kaikki kaikessa on saada kasvu kestämään ja voimistumaan. Kasvu ja yritysten pärjääminen sekä työpaikkojen syntyminen ovat kestävin ratkaisu myös velkaan, vaikka ne eivät yksin Suomea pelasta. Kaikkein eniten Suomi tarvitsee tuloja. Siksi keskustan tavoite on tuplata talouden kasvu, se on saatava alkamaan vähintään kakkosella.
