Uimataitoisten lasten määrä on kasvussa – Tutkijat: Mahdollisuus suojata keho muiden katseilta rohkaisisi
Suomalaisten lasten uimataito on kasvanut. Asia ilmenee Jyväskylän yliopiston sekä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) uudesta uimataitotutkimuksesta.
Tutkimuksessa 69 prosenttia kuudesluokkalaisista arvioi täyttävänsä pohjoismaisen uimataidon määritelmän eli osaavansa uida vähintään 200 metriä, josta 50 metriä uidaan selällään. Edellisessä tutkimuksessa vuonna 2022 vastaava luku oli 55 prosenttia. Tällä kertaa tutkimuksessa olivat mukana myös yhdeksäsluokkalaiset, joista 78 prosenttia arvioi olevansa uimataitoisia.
Uimataidon kriteerit jäävät kuitenkin edelleen saavuttamatta lähes kolmanneksella kuudesluokkalaisista sekä yli viidenneksellä yhdeksäsluokkalaisista. Tutkimusryhmän mukaan kouluissa on tärkeää tarjota oppilaille yhdenvertaiset mahdollisuudet oppia uimaan.
– Vaikka suuri osa lapsista oppii uimaan vapaa-ajalla, koulun uimaopetus on erityisen tärkeää niille, joilla on erilaisia uinninoppimisen haasteita. Ilman koulujen uimaopetusta uimataidottomien määrä olisi todennäköisesti paljon suurempi, professori Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopistosta sanoo tiedotteessa.
Keväällä toteutetussa kyselytutkimuksessa selvitettiin muun muassa kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisten uimataitoa sekä vesiturvallisuusosaamista. Tutkimukseen vastasi yli 2 400 kuudesluokkalaista ja yli 2 100 yhdeksäsluokkalaista yhteensä 148 koulusta. Oppilaiden uimataitotulosten virhemarginaali oli 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Tutkimuksen mukaan moni koululainen kokee, että omaan kehoon liittyvät huolet estävät hänen uimataitonsa kehittymistä. Kuudesluokkalaisista 24 prosenttia koki riisuutumisen ja peseytymisen muiden nähden esteeksi uintitunneille osallistumiselle. Lähes saman verran eli 23 prosenttia taas mainitsi esteeksi epävarmuuden omasta kehosta. Yhdeksäsluokkalaisten parissa samat seikat olivat esteinä neljänneksellä vastaajista.
– Yksityisyyden puute ja kehohäpeä estävät oppilaiden osallistumista uintiopetukseen. Uima-asussa oleminen toisten katseiden alla tuntuu monesta ylitsepääsemättömältä, SUH:n koulutussuunnittelija Tero Savolainen sanoo STT:lle.
Tutkimusryhmän mukaan opetukseen osallistumista voisi helpottaa esimerkiksi tilaratkaisuilla, jotka lisäisivät yksityisyyttä puku- ja pesutiloissa. Ryhmä suosittelee myös muutoksia uimahallien uima-asukäytäntöihin.
Savolaisen mukaan uimashortsien salliminen uimahalleissa auttoi koululaisia rohkaistumaan altaille. Hän kertoo, että SUH:ssa seurataan kiinnostuneena myös kokeiluja, joissa uimapukua saa käyttää uimahallin saunassa.
– Saimme uimahalleista paljon viestejä, että nuoriso tuli enemmän uimaan, kun sai tulla shortsit jalassa. Varmasti myös uimapukujen käyttäminen saunatiloissa toisi tiettyä vapautumista ja lisäisi osallistumista.
Myös uinnin opetusryhmien eriyttämiseen tulisi Savolaisen mukaan etsiä rohkeasti erilaisia ratkaisuja. Hän arvioi, että esimerkiksi taitotason tai sukupuolen mukaan eritellyt ryhmät madaltaisivat kynnystä osallistua uintiopetukseen.
Tutkimuksessa selvitettiin myös koululaisten vesiturvallisuustaitoja. Heiltä kysyttiin muun muassa, tunnistavatko he mahdolliset vaarat luonnonvesissä ja osaavatko he käyttää pelastusliivejä.
87 prosenttia kuudesluokkalaisista ja 88 prosenttia yhdeksäsluokkalaisista arvioi, että heidän uimataitonsa riittää selviytymiseen erilaisissa vesistöissä. Koska yhtä moni ei kuitenkaan pitänyt itseään uimataitoisena, koululaiset vaikuttavat yliarvioivan vesiturvallisuustaitojaan.
Yksi keino lisätä oppilaiden vesipätevyyttä olisi se, että uintiopetustunteja järjestettäisiin välillä myös luonnonvesissä. Tutkimuksen mukaan niin ei vielä tehdä kovinkaan usein Suomen kouluissa.
Savolainen kuitenkin toteaa, että tutkimukseen vastanneet rehtorit olivat positiivisella mielellä uintiopetuksesta luonnonvesissä.
– Se on puhtaasti organisointikysymys, mutta kaikilla paikkakunnilla olosuhteet eivät välttämättä ole siihen otolliset. Tulevina vuosina tulisi varmastikin pohtia, miten järjestelyjä saataisiin kehitettyä, hän sanoo.
Savolaisen mukaan vesiturvallisuustaitoja voi harjoitella myös kuivalla maalla. Hän kertoo, että Mäntsälässä kokeiltiin tänä syksynä pitää viidesluokkalaisille vesiturvallisuusoppitunti lähirannalla. Tunnilla muun muassa tutustuttiin pelastusliiveihin ja -välineisiin sekä keskusteltiin luonnonvedessä ja altaassa uinnin eroista.
– Tämä autenttinen oppimisympäristö toi oppimiseen ihan erilaisen näkökulman, kuin jos sama oppitunti olisi pidetty luokassa videoiden ja kuvien välityksellä. Siinä merkittävää oli se, miten oppilaat ottivat oppia vastaan, kun sitä sai vesistön äärellä ja käytiin vuoropuhelua veteen liittyvistä haasteista ja vaaroista, Savolainen kertoo.