Tutkija: Orpon päästökauppariemu saattoi olla ennenaikaista
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) riemuitsi Brysselissä perjantain vastaisena yönä EU-huippukokouksessa tehdyistä päästökauppaa koskevista linjauksista.
Orpo iloitsi ennen muuta siitä, että EU:n päästökauppajärjestelmän perusteisiin ei puututtu niin kuin osa jäsenmaista olisi halunnut. Perusteiden koskemattomuus oli Orpon mukaan Suomelle ”aivan kriittinen kysymys”.
Esimerkiksi Italian pääministeri Giorgia Meloni on halunnut keskeyttää EU:n päästökauppajärjestelmän toiminnan energian hintojen nousun hillitsemiseksi.
Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Tuomas Iso-Markku varoittelee kuitenkin, että Orpon riemu saattaa olla ainakin osittain ennenaikaista.
Huippukokouksessa sovittiin, että EU-komissio antaa heinäkuussa esityksen päästökaupan välitarkasteluksi, mikä Iso-Markun mukaan ei ole täysin vailla riskejä Suomen kannalta.
– Jäsenvaltioiden sisällä on uudella tavalla painetta haastaa EU:n vihreän siirtymän politiikkaa. Iranin sota mutkistaa tätä kuviota ennestään. Eli painetta liikkua tässä asiassa tulee tosi paljon. Kyllä komissiokin on tässä aika kovassa paikassa, Iso-Markku sanoi STT:lle.
Ennen EU-huippukokousta päästökauppajärjestelmän puolustajat ja kriitikot kirjelmöivät aiheesta tahoillaan. Suomi ja seitsemän muuta maata lähettivät muille EU-maille yhteisen kannanoton, jossa ne korostivat päästökauppajärjestelmän roolia EU:n ilmastopolitiikan kulmakivenä.
Maat korostivat vakaan ja ennustettavissa olevan ilmastopolitiikan tärkeyttä Euroopalle. Suomen lisäksi kannanoton allekirjoittivat muun muassa Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Espanja.
Samoihin aikoihin kymmenen EU-maan ryhmä lähetti EU-komissiolle kirjeen, jossa ne halusivat muutoksia päästökauppajärjestelmään. Kirjeen allekirjoittajat olivat huolissaan strategisten teollisuudenalojen kyvystä selvitä energian hintojen noususta.
Päästökauppaerimielisyys jakaa EU:n maantieteellisestikin kahtia, sillä järjestelmän kriitikot tulevat kaikki unionin itä- ja eteläosista, kun taas sen puolustajat tulevat etupäässä unionin pohjois- ja länsiosista.
Vaikka päästökauppajärjestelmän kriitikoiden joukossa on Italian ja Puolan kaltaisia suuria ja vaikutusvaltaisia EU-maita, Iso-Markku muistuttaa, että ainakin liittokansleri Friedrich Merzin viimeisimpien kannanottojen perusteella suurin EU-maa Saksa on asiassa lähempänä Suomen linjaa kuin päästökauppakriitikoita.
Huippukokousta koskevassa uutisoinnissa nousi voimakkaimmin esille muiden EU-maiden johtajien kova kritiikki Unkarin pääministeriä Viktor Orbania kohtaan.
Orban on jarruttanut joulukuun EU-huippukokouksessa sovittuja Ukrainan 90 miljardin euron lainapakettia ja uusinta Venäjän vastaista pakotepakettia vedoten kiistaan Ukrainan läpi kulkevan ja Venäjän iskuissa vahingoittuneen öljyputken toimituksista.
Unkari ja Slovakia ovat syyttäneet Ukrainaa tahallisesta viivyttelystä Druzhba-putken korjaamisessa ja öljytoimitusten uudelleenaloittamisessa.
Orban tiivisti Unkarin kannan huippukokouksen aikana viestipalvelu X:ssä ilmaisulla ”ei öljyä = ei rahaa”. Orbanin mukaan huippukokouksessa käyty keskustelu oli kovaa, mutta hän piti puolensa.
Orbanin toimintaa moittivat niin Saksan liittokansleri Merz, Ranskan presidentti Emmanuel Macron kuin Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costakin. Orpo kutsui Orbanin toimintaa sietämättömäksi.
Iso-Markun mukaan Orbania kohtaan esitetty kritiikki oli poikkeuksellisen kovasanaista. Hän arvioi, että EU:ssa odotetaan nyt suurella kiinnostuksella huhtikuun puolimaissa Unkarissa pidettäviä parlamenttivaaleja.
– Jos Orban häviää vaalit, niin varmaan toiveena on, että seuraavan hallituksen kanssa olisi hieman helpompaa, Iso-Markku sanoo.
Orbanin haastaja Peter Magyar suhtautuu nykypääministeriä myönteisemmin EU:hun. Magyarin Tisza-puolue johtaa Orbanin Fidesz-puoluetta kannatuskyselyissä, joten valta saattaa hyvinkin vaihtua.
Vaikka Orban sattuisikin vaalit voittamaan, arvioi Iso-Markku EU-johtajien laskevan sen varaan, että tilanne Ukrainan tukemisen suhteen helpottaa, kun Orbanin ei enää tarvitse vetää yhtä tiukkaa linjaa vaalien takia.
Kolmas iso teema huippukokouksessa päästökaupan ja Ukrainan avustamisen rinnalla oli luonnollisesti Lähi-idän sota.
EU-maat vaativat kokouspäätelmissään energia- ja vesilaitoksiin kohdistuvien iskujen keskeyttämistä Lähi-idässä. Alueella on tehty viime päivinä lukuisia iskuja öljyn- ja kaasuntuotantoon.
Iso-Markku arvioi, että Brysselin huippukokouksen hyvää tarkoittava vaatimus ei sodan osapuolia juuri hetkauta.
– Kyllä tämän sodan etenemisen kannalta keskeiset päätökset tehdään jossain ihan muualla. Ja niissä EU:lla ei ihan hirveästi painoarvoa ole, Iso-Markku summaa.