Kevan tutkimus: Yhä useampi hakemus työkyvyttömyyseläkkeestä tai työeläkekuntoutuksesta hylätään
Työkyvyttömyyseläkkeiden ja työeläkekuntoutuksen hylkäysten osuus on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana, selviää työeläkevakuuttaja Kevan tuoreesta tutkimuksesta.
Keva analysoi tutkimuksessaan hylkäysten kasvua julkisella sektorilla vuosina 2015–2024, mutta kehitys on ollut samansuuntainen koko työeläkesektorilla.
Julkisella sektorilla työkyvyttömyyseläkehakemuksissa hylkäysten osuus kasvoi 27 prosentista 37 prosenttiin. Kun vuonna 2015 työkyvyttömyyseläkehakemuksia hylättiin noin 2 900, oli luku viime vuonna noin 4 200.
Työeläkekuntoutuksessa hylkäysten kasvu on ollut jyrkempää. Vuonna 2015 hylkäysten osuus oli 10 prosenttia ja viime vuonna jo 57 prosenttia. Kun vuonna 2015 kuntoutusoikeushakemuksia hylättiin 470, oli luku viime vuonna jo runsaat 1 500.
Kasvulle ei löydetty yhtä selitystä, eivätkä esimerkiksi hakemusmäärät merkittävästi kasvaneet.
Työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä kasvoi tarkastelujaksolla noin 3,5 prosenttia. Kuntoutushakemusten määrä pieneni merkittävästi vuoden 2015 jälkeen, ja vuodesta 2016 lähtien ne vähenivät noin 14 prosenttia.
Yksi yleisistä työkyvyttömyyseläköitymisen perusteista eli masennus hakuperusteissa vähentyi. Sen sijaan ahdistuneisuushäiriöt eläke- ja etuushakemusten taustalla olevana sairautena kasvoivat.
Tämän arvioidaan olevan merkittävä taustatekijä hylkäävien päätösten kasvulle. Ahdistuneisuushäiriötä ja muita stressihäiriöitä ei katsota vakaviksi mielenterveyden häiriöksi, joten ne eivät pääsääntöisesti oikeuta eläkkeeseen.
Tutkimus nostaa vaikuttaviksi syiksi myös muun muassa terveydenhoidon etävastaanottojen lisääntymisen. Tämä on heikentänyt B-lausuntojen laatua, mikä on vaikeuttanut vakuutuslääkärin mahdollisuuksia arvioida hakijan toimintakykyä
Sekä lainsäädäntöön että ratkaisulinjaan on tullut muutoksia, jotka osaltaan vaikuttavat hylkäysten kasvuun.
Eläkeuudistukset ovat tuoneet mukanaan muutoksia myös työkyvyttömyyseläkkeisiin ja sen hakemiseen, kuten vanhuuseläkeiän asteittaisen nousun sekä työuraeläkkeen. Työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisen edellytykset ovat säilyneet kuitenkin varsin muuttumattomina.
Työeläkekuntoutuksessa hylkäävien päätösten kasvua oli koko tarkastelujakson, mutta erityisesti vuoden 2020 jälkeen. Kasvu liittyy muun muassa tiukempaan vaatimukseen siitä, että kuntoutuksen edellytyksenä on todennäköinen työkyvyttömyyden uhka.
Tutkimuksessa tarkastellulla kymmenen vuoden ajanjaksolla oli eläkelaitosten ratkaisutoiminnassa yhä enemmän korostettu hakijan jäljellä olevan työkyvyn merkitystä. Sairauden sijaan eläkeoikeutta arvioitaessa päähuomio kiinnittyy siihen, mitä työtä hakija voi vielä tehdä.
– Toimintaympäristössä, lainsäädännössä sekä hakijoissa tapahtuneella muutoksella on ollut merkittävä vaikutus hylkäävien päätösten kasvuun, tiedotteessa todetaan.