Miksi miesten elinikä on lyhyempi kuin naisten? Näin biologia vaikuttaa
Miksi miesten elinikä on lyhyempi kuin naisten, vaikka nykypäivän ympäristö on periaatteessa molemmille sukupuolille yhtä turvallinen?
Miehiä eivät uhkaa pedot tai ruoan puute ja lääketiedekin on heidän ulottuvillaan.
Eläintarhan eläimiä tutkineet tiedemiehet kertovat, että sukupuolten välisen elinikäeron taustalla on myös biologia, ei vain elämäntavat.
Kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi tutkimuksessaan 528 nisäkäslajin ja 648 lintulajin elinikiä maailmanlaajuisesti.
He havaitsivat, että 72 prosentilla nisäkäslajeista naarailla oli etu aikuisiän elinajanodotteessa, ja naaraat elivät keskimäärin 12 prosenttia pidempään kuin koiraat. Ero säilyi, vaikka eläintarhat poistavat useimmat luonnossa esiintyvät ympäristötekijät.
Ratkaiseviksi tekijöiksi osoittautuivat kilpailu ja parinvalinta.
Lajit luokiteltiin joko monogamisiksi, jolloin parit sitoutuvat, tai ei-monogamisiksi, jolloin koiraat kilpailevat kiivaasti naaraista.
Ei-monogamisilla nisäkäslajeilla naarailla oli eläintarhoissa 15 prosentin etu eliniässä, kun taas monogamisilla nisäkkäillä sukupuolten välillä ei ollut juuri lainkaan eroa.
Ei-monogamisissa lajeissa koiraat panostivat voimakkaasti kilpailua auttaviin piirteisiin, kuten suurempaan kehon kokoon, aggressioon ja näyttävään esiintymiseen. Näiden hinta oli lyhyempi elämä.
Tutkimus osoitti, että koiraan koon ylivoimaisuus korreloi lyhyemmän eliniän kanssa.
Ihmiset sopivat nisäkkäiden kuvioon. Tiedot gorillojen ja simpanssien eläintarhapopulaatioista osoittivat naaraiden elävän pidempään kuin koiraat, mikä vastaa Afrikan metsissä tutkittuja populaatioita.
Ihmispopulaatioissa naarailla on johdonmukaisesti ollut etu eliniässä, joskin ero on pienempi kuin lähisukulaisilla apinoilla. Ihminen on mennyt monogamian suuntaan, ja koiraiden välinen kilpailu naaraista on vähentynyt verrattuna gorilloihin ja simpansseihin.
Vertailu eläintarha- ja luonnonpopulaatioiden välillä paljasti, että ympäristötekijät pikemminkin voimistavat eroja kuin luovat niitä. Luonnonvaraisissa nisäkäspopulaatioissa naaraiden etu eliniässä oli 19 prosenttia, kun se eläintarhoissa oli 13 prosenttia.
Eläintarhoissa, joissa ympäristön paineet on suurelta osin poistettu, parittelua edeltävä sukupuolivalinta on silti merkittävässä roolissa nisäkkäiden ja lintujen sukupuolten välisten eliniän erojen muokkaamisessa.
Eliniässä ero säilyy, koska biologia vaikuttaa siihen.
Lajeissa, joissa naaraat hoitavat kaiken vanhemmuuden, naaraat elivät silti pidempään. Evoluutio saattaa suosia pidempää elinikää hoivaavalla sukupuolella, kun jälkeläiset tarvitsevat pitkäaikaista vanhempien panostusta, tutkijat arvioivat.
Eläinkunnassa on toki myös toisenlaisia tapauksia, ja joissain lajeissa koiraat elävät pidempään. Sosiaalinen valta-asema ja sukupuolten kokoerojen kääntyminen voivat muuttaa tavanomaisen suuntauksen.