Mielenterveyspoissaoloissa selvää kasvua – kasautuvat tiettyihin naisvaltaisiin ryhmiin
Suomessa mielenterveyteen perustuvat sairauspoissaolot kasvoivat selvästi vuosina 2015–2021. Asia ilmenee Työterveyslaitoksen tutkimuksesta.
Mielenterveyspoissaolot kasvoivat kaikilla tutkituilla toimialoilla. Erityisen voimakasta kasvu oli sosiaali- ja terveysalalla ja alle 50-vuotiailla toimihenkilönaisilla.
Ammattiluokista erityisesti alemmat toimihenkilönaiset erottuivat tutkimuksessa. Heidän mielenterveysperusteisten poissaolojensa määrä nousi keskimäärin 1,3 päivästä 3,4 päivään vuodessa. Väestötasolla tämä tarkoitti lähes miljoonaa poissaolopäivää lisää vuodessa.
Vaikka alemmat toimihenkilönaiset muodostivat noin kolmasosan työvoimasta, heidän poissaolojaksonsa selittivät lähes puolet kaikesta poissaolojen kasvusta.
– Tämä osoittaa, että mielenterveyspoissaolot kasautuivat erityisesti tiettyihin naisvaltaisiin ryhmiin, tutkimuspäällikkö Pekka Varje Työterveyslaitokselta sanoo tiedotteessa.
Myös sote-alalla naiset nousivat tutkimuksessa esiin. Vuonna 2015 sote-alan naisilla oli henkilöä kohden keskimäärin alle 1,6 mielenterveyteen perustuvaa poissaoloa vuodessa. Vuonna 2021 määrä oli noussut jo yli 3,8 päivään. Tämä tarkoitti väestötasolla yli 600 000:ta lisäpäivää vuodessa.
Työterveyslaitoksen rekisteritutkimuksen aineistona käytettiin väestöotoksia 21–62-vuotiaista työssäkäyvistä suomalaisista. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosia 2007–2021.
Yleisimmät syyt poissaolojen taustalla olivat masennus ja ahdistuneisuushäiriöt. Masennukseen liittyvät poissaolot 1,7-kertaistuivat tutkimuksen seuranta-aikana. Ahdistukseen liittyvät poissaolot taas kasvoivat 3,4-kertaisiksi.
Vuonna 2021 ahdistuneisuushäiriöt nousivat ensimmäistä kertaa mielenterveyteen perustuvien uusien sairauspoissaolojen yleisimmäksi syyksi. Toisaalta masennukseen liittyvät poissaolot olivat keskimäärin pidempiä ja selittivät suuremman osan kokonaispäivistä.
Ahdistuneisuuteen liittyvien poissaolojen kasvu painottui erityisesti nuoriin ja keski-ikäisiin toimihenkilönaisiin.
– Sukupuoli, ikä ja asema työelämässä heijastuivat poissaolopäivien kasvun voimakkuuteen. Muutos ei kuitenkaan rajoittunut vain tiettyihin ryhmiin, vaan ahdistuneisuuteen liittyvät poissaolot lisääntyivät kaikissa väestöryhmissä, Varje kertoo.
Työterveyslaitos arvioi, että mielenterveyteen perustuvien sairauspoissaolojen kasvu voi selittyä sekä työelämään että kulttuuriin liittyvillä muutoksilla.
Laitos sanoo, että työn reunaehtojen heikkeneminen ja työstä palautumisen vaikeutuminen saattavat naisvaltaisilla aloilla osaltaan selittää sote-alan ja toimihenkilönaisten huolestuttavia kehityskulkuja.
Lisäksi syynä kasvuun voi olla muun muassa se, että hoitoon hakeutumisen kynnys on voinut madaltua erityisesti ahdistukseen liittyvissä elämäntilanteissa.