Purran ehdottama leikkaus laivayhtiöiltä voisi johtaa huoltovarmuuden heikkenemiseen, sanoo asiantuntija
Matkustajalaivojen tuista leikkaaminen voisi johtaa Suomen huoltovarmuuden heikkenemiseen, arvioidaan Huoltovarmuuskeskuksesta STT:lle.
Näin kävisi asiantuntijan mukaan, jos leikkaus ajaisi laivayhtiöitä siirtämään aluksiaan pois Suomen lipun alta muihin maihin.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ehdotti viime viikolla, että laivayhtiöiden tukia leikattaisiin poistamalla niin sanottu miehistötuki merenkulun palveluhenkilökunnalta.
Leikkaus olisi noin 36 miljoonaa euroa, ja se kohdistuisi käytännössä erityisesti matkustajalaivoihin, joilla palveluhenkilökuntaa on paljon.
Laivayhtiöistä esimerkiksi Viking Line uhkasi heti haastatteluissa, että se voi siirtää laivojaan pois Suomen lipun alta. Myös etujärjestöt Suomen Varustamot ja Suomen Merimies-Unioni ovat vastustaneet muutosta ja sanoneet muun muassa huoltovarmuuden heikentyvän.
Onko järjestöjen maalaamassa uhkakuvassa perää? Huoltovarmuuskeskuksesta vahvistetaan matkustajalaivojen merkitys huoltovarmuudelle.
– Tietyllä lailla on uhkana, että koko merenkulkuelinkeino romutetaan Suomesta tämmöisellä pieneltä tuntuvalla muutoksella, sanoo vanhempi varautumisasiantuntija Jukka Etelävuori Huoltovarmuuskeskuksesta.
Suomen lähes kaikki ulkomaankauppa kulkee meritse. Kriisitilanteessakin merireiteillä olisi suuri merkitys esimerkiksi polttoaineiden, lääkkeiden ja muiden hyödykkeiden kuljetuksessa.
Etelävuori myös huomauttaa, että kriisitilanteessakin viennin vetäminen olisi tärkeää.
Etelävuoren mukaan Suomen rekisterissä on noin 20 matkustaja-autolauttaa tai matkustajarahtilaivaa, joita miehistötuen leikkaus ja ulosliputuksen uhka voisivat erityisesti koskea. Kun mukaan lasketaan rahtilaivat, kauppa-aluksia on rekisterissä noin sata.
Eniten Etelävuori on huolissaan siitä, mitä kävisi suomalaiselle meriliikenteen osaamiselle. Alan houkuttelevuus voisi heikentyä, ja suomalaiset joutuisivat hakemaan kokemusta nykyistä enemmän ulkomailta.
Hän uskoo, että jos kotimainen osaaminen vähenisi, normaalioloissa osaamisvaje voitaisiin korvata ulkomaisella työvoimalla.
Esimerkiksi Suomi ja Ruotsi ovat läheisiä liittolaisia. Eikö Ruotsin lipun alla seilaavasta laivasta ja ruotsalaisesta henkilökunnasta todella saataisi apua, jos Suomi sitä tarvitsisi?
Etelävuoren mukaan toki voisi saada, mutta poikkeusoloissa esimerkiksi viranomaiset voivat määrätä kuljetuksia ja ottaa haltuunsa vain suomalaisia aluksia.
Lisäksi jos henkilökunnassa olisi paljon ulkomaalaisia, ongelmia voisi tulla esimerkiksi koko Euroopan laajuisessa kriisitilanteessa.
– Näillä henkilöillä voisi olla velvoitteita myös omassa kotimaassaan, ja sitten he lähtisivät täältä. Pahimmillaan laivat viivästyvät ja mahdollisesti jäävät saapumatta Suomeen.