Ulkoministeri Valtonen haluaa muutoksen Gazan tilanteeseen tavalla tai toisella, mutta ei ota kantaa Israelin ja EU:n assosiaatiosopimukseen
Gazan tilanteeseen on saatava muutos tavalla tai toisella, ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) sanoo STT:lle. Kysyttäessä Suomen kantaa siihen, pitäisikö EU-tasolla pyrkiä tekemään tiukennuksia EU:n ja Israelin väliseen assosiaatiosopimukseen, vastaa Valtonen kuitenkin kierrellen.
– Kyllä me tätä tilannetta paitsi seuraamme, niin otamme sen myös erittäin vakavasti. Viime kädessä kyse on siitä, että toisaalta panttivangit saadaan vapautettua terroristijärjestö Hamasin todella epäinhimillisistä olosuhteista ja toisaalta Israel saadaan noudattamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta. – – Tilanne on todella kammottava, ja tähän on saatava muutos tavalla tai toisella.
Suomi ei Valtosen mukaan muodostanut maanantaina uutta kantaa Israelin tai Palestiinan suhteen allekirjoittamalla Gazan sodan loppumista vaativan lausunnon. Hän sanoo, että asian peruslinjat on päätetty jo ulko- ja turvallisuuspolitiikan selonteossa, joka hyväksyttiin noin vuosi sitten eduskunnassa laajalla parlamentaarisella enemmistöllä.
– Tämä on ulkoministerin mandaattiin kuuluva asia, ja keskustelin kanssakollegojen kanssa asiasta. – – Olemme pitkään vaatineet paitsi panttivankeja vapaaksi ja tulitaukoa alueelle kuin myös ennen muuta sitä, että humanitaarinen apu pääsee alueen ihmisille perille.
Yli 20 maata Suomi mukaan lukien vaati eilen yhteisessä lausunnossaan Gazan sodan loppumista.
Lausunnon allekirjoittajat kehottivat sodan osapuolia ja kansainvälistä yhteisöä päättämään sodan välittömällä, ehdottomalla ja pysyvällä aselevolla. Lisäksi maat muun muassa tuomitsivat Israelin toiminnan avustusten jakamisessa alueelle sekä palestiinalaisten tappamisen heidän etsiessään ruokaa tai vettä.
Israelin ja EU:n assosiaatiosopimuksesta on Valtosen mukaan käyty keskustelua viimeksi viime viikolla ulkoasianneuvostossa.
– Ulkoasiainhallinto oli laatinut selvityksen siitä, miltä osin Israel mahdollisesti rikkoo kansainvälisiä, humanitaarisia oikeuden velvoitteita ja erityisesti niitä ihmisoikeusvelvoitteita, joita siinä assosiaatiosopimuksessa on. Kyllähän tässä on vahva näkökulma siihen, että tällaisia rikkeitä on paitsi tapahtunut, mutta tapahtuu kaiken aikaa.
Assosiaatiosopimus on EU:n ja Israelin välisten kauppasuhteiden oikeusperusta, ja se tuli voimaan vuonna 2000. Koko assosiaatiosopimuksen jäädytys vaatisi kaikkien EU:n jäsenmaiden hyväksynnän, kun taas kauppaosion keskeytys vaatisi vain määräenemmistön tuen.
Jäsenmaista Saksa, Unkari, Tshekki, Itävalta ja Italia ovat vastustaneet tiukasti Israeliin kohdistuvia toimenpiteitä. Espanja, Irlanti ja Slovenia taas ovat jo pitkään vaatineet, että EU sanktioisi Israelia tiukemmin ihmisoikeusrikkomuksista Gazassa. Ne ovat myös uhanneet ryhtyä itse toimenpiteisiin, jos EU ei saa yhdessä päätöksiä aikaan.
EU:ssa konsensuksen löytäminen Lähi-idän kysymyksiin on Valtosen mukaan vaikeaa, jos ei jopa mahdotonta. Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että EU:lla ei viime kädessä ole suoraa osallisuutta konfliktiin.
– Tämän vuoksi asiasta vallitsee erilaisia näkemyksiä, hän toteaa.
Ulkoministeri ei kysyttäessä täysin poissulje mahdollisuutta, että Suomi voisi tulevaisuudessa tehdä uusia asekauppoja Israelin kanssa.
– Kaikki hankinnat ja toki myös asevientiluvat arvioidaan ulko- ja turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta, ja ulkoministeriöllä on siihen vahva asiantuntemus, mutta mitään ajankohtaista ei ole nyt pöydällä, Valtonen vastaa.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) on aiemmin sanonut Ylen pääministerin haastattelutunnilla, että Suomi ei mielellään tekisi uusia asekauppoja Israelin kanssa. Hänkään ei kuitenkaan täysin poissulkenut uusien kauppojen mahdollisuutta.
Aseviennin osalta Suomen kanta on kuitenkin selvä. Valtonen sanoo, että aseita ei EU:n linjan mukaisesti toimiteta Suomesta sellaisiin maihin tai sellaiseen käyttöön, jossa voidaan epäillä ihmisoikeusloukkauksia.
– Suomestahan ei ole viety tappavaa aseistusta Israeliin kymmeneen vuoteen. Siinä mielessä tässä ei ole tarpeen edes tehdä mitään linjan tarkastusta, Valtonen huomauttaa.
Israelista Suomeen hankitun Daavidin lingon asetoimituksen osalta Valtonen ei näe syytä poiketa edellisen hallituksen päätöksestä.
– Tämä Daavidin linko hankittiin viime hallituskaudella (Sanna) Marinin (sd.) hallituksen kaudella, ja tällä hallituksella ei ole mitään syytä siitä poiketa. Yksikään palestiinalaislapsi tai palestiinalainen ihminen ei valitettavasti pelastu sillä, jos perutaan meidän oman puolustuskykymme kannalta aivan keskeinen suorituskyky, hän sanoo.
Suomi hankki Israelilta kiistanalaisen Daavidin linko -ilmatorjuntaohjusjärjestelmän vuonna 2023 paikkaamaan aukkoa ilmatorjunnassa ja ohjuspuolustuksessa. Nämä osa-alueet ovat olleet ratkaisevassa roolissa Ukrainan sodassa, jossa erityisesti Venäjän drooni- ja ohjusiskut ovat tehneet suurta vahinkoa maan kaupunkeihin.