Vanhustenhoito on Valviran mukaan kohentumassa – alan isot yritykset kertovat palkanneensa lisää väkeä

Vanhustenhoito on kaiken kaikkiaan paranemaan päin, arvioi ylijohtaja Markus Henriksson Valvirasta eli Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta.

Näin siitä huolimatta, että perjantaina jälleen yhden yksityisen vanhusten hoivakodin – Sastamalassa Pirkanmaalla sijaitsevan Ikipihlaja Annen – toiminta määrättiin osittain keskeytettäväksi.

– On myönteisiä signaaleja siitä, että korjaustoimia on tehty. Alan yritysten omavalvonta on selvästi paranemaan päin. Samalla on yhä liian paljon toimintayksikköjä, joissa asiat eivät ole hyvällä tolalla. Asioiden parantaminen vaatii sitkeää, pitkäjänteistä työtä, sanoo Henriksson.

– Osaavan henkilöstön saatavuudessa on vakavia ongelmia. Työn houkuttelevuutta pitää lisätä, hän jatkaa.

Sen jälkeen kun vanhusten hoivakotien ongelmat alkuvuonna nousivat laajasti julkiseen keskusteluun, Valvira on saanut aiempaa enemmän yhteydenottoja.

Myös vammaisten sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien hoitoon liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet.

Esimerkiksi vaikeavammaisten asumispalveluja tuottavan Validia Asumisen toimipaikkoihin on Helsingin Sanomien mukaan tehty useita tarkastuskäyntejä.

Valvira ja aluehallintovirastot selvittävät muun muassa sitä, onko henkilöstöä riittävästi ja onko hoitajilla asianmukainen koulutus lääkehoitoon.

– Valvontatyön tieto painottuu kielteisiin havaintoihin. Suuressa osassa hoivapalveluyksiköitä tilanne on aivan hyvä, Henriksson toteaa. 

Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti lokakuun alussa lakiluonnoksen, jossa esitetään sitovaa hoitajamitoitusta vanhusten pitkäaikaiseen tehostettuun palveluasumiseen.

Henkilöstövahvuudessa tulisi olla seitsemän hoitajaa kymmentä hoidettavaa vanhusta kohden. Vapaapäivät huomioiden tämä tarkoittaa, että vuorokauden aikana töissä on viisi hoitajaa kymmentä vanhusta kohti – esimerkiksi aamu- ja iltavuorossa kummassakin kaksi ja yövuorossa yksi.

– On hyvä, että mitoituksesta säädetään. Se helpottaa valvontaviranomaisten työtä. Henkilöstömitoituksen valvonta on sitä selkeämpää, mitä selkeämmät pykälät ovat, sanoo Henriksson.

Hoivakotien henkilöstöpula on johtanut myös suunnitelmiin hoiva-avustajista, jotka pestattaisiin työhön lyhyemmällä koulutuksella.

Valviran ohjeen mukaan hoiva-avustaja voi osallistua avustaviin töihin, mutta ei esimerkiksi työskennellä lääkehoitoon liittyvissä tehtävissä tai terveydenhuoltoalan koulutusta vaativissa tehtävissä.

– Hoiva-avustajia tarvitaan tukipalveluihin. He eivät kuitenkaan voi korvata koulutettuja ammattilaisia, sanoo Henriksson.

Pihlajalinnan operatiivisen johtajan Teija Kulmalan mukaan Sastamalan Ikipihlaja Anne -hoivakodin ongelmat ovat yksittäistapaus.

Pihlajalinna-ketjuun kuuluu seitsemän muuta Ikipihlaja-hoivakotia, ja Kulmalan mukaan missään näistä viranomaisten valvontakäynnit eivät ole johtaneet huomautuksiin.

– Meille oli yllätys, että omavalvonta tässä yksittäisessä yksikössä oli pettänyt. Erittäin valitettavaa on, että emme ole saaneet säännöllisen raportoinnin yhteydessä riittävää tietoa poikkeamista, sanoo Kulmala.

Ongelmat alkoivat Kulmalan mukaan loppukesän ja syksyn aikana. Vielä toukokuussa Sastamalan kaupungin valvontakäynnillä arvioitiin asioiden olevan kunnossa.

Sen sijaan kahden viikon takaisessa aluehallintoviraston yllätystarkastuksessa ilmeni muun muassa, että lääkehuoneen ovi oli auki. Lääkehuoneessa oli runsaasti tavaraa, josta osa ei liittynyt lääkehoitoon.

Aluehallintoviraston mukaan henkilökuntaa oli lisätty aiemmasta. Toisaalta kesän aikana useita työntekijöitä oli jäänyt sairauslomalle tai irtisanoutunut. Lisäksi useat sijaiset olivat lopettaneet työn kesken. Avin mukaan tietoa henkilöstöongelmista oli viety myös organisaation johdolle.

– Sillä hetkellä, kun tarkastus on tehty, henkilökuntamitoitus on ollut riittämätön. Nämä ongelmat on nyt kahden viikon aikana korjattu ja viranomaisten ohjeita on noudatettu. Siksi ratkaisu määrätä toimintaan osittainen keskeytys tuntuu kohtuuttomalta, sanoo Pihlajalinnan Kulmala.

Kulmalan mukaan Ikipihlaja Annessa on nyt enemmän henkilökuntaa kuin mitä toimiluvassa edellytetään.

– Kun hoitajamitoitusta nostetaan, tulee uusia työntekijöitä. He tarvitsevat myös perehdytystä, Kulmala toteaa.

Aluehallintoviraston määräyksen mukaan Ikipihlaja Annen tulee jatkossa toimia vain rakennuksensa alakerrassa ja asukkaita saa olla enintään 15. Osa hoivakodin asukkaista tulee keskiviikkoon mennessä siirtää toisaalle.

– Tämä tuli yllätyksenä, että viisi asukasta täytyy siirtää toiseen yksikköön. Useat omaiset ovat ilmaisseet toiveensa, että asukas saisi jäädä, sanoo Kulmala.

Viime tiistaina julkistettiin yhdistymissopimus, jonka mukaan terveysalan suuryhtiö Mehiläinen ostaa Pihlajalinnan. Kaupan toteutuminen vaatii vielä viranomaisten hyväksynnän.

Ennen kaupan mahdollista toteutumista Mehiläinen ja Pihlajalinna ovat erillisiä yhtiöitä, eikä Mehiläinen kommentoi Pihlajalinnan asioita, kertoo Mehiläisen ulkoisen viestinnän johtaja Laura Martinsuo STT:lle sähköpostitse.

Vanhustenhoidon ongelmat nousivat näyttävästi esiin sen jälkeen, kun Valvira määräsi tammikuussa Esperi Care -yhtiön toiminnan Ulrika-hoitokodissa keskeytettäväksi.

Vastuu hoidosta siirrettiin pikavauhtia kunnalle eli Kristiinankaupungille. Elokuussa Esperi ilmoitti lopettavansa Ulrikan toiminnan toistaiseksi.

Kuluvan vuoden mittaan viranomaiset ovat puuttuneet laajasti yksityisten hoivakotien toimintaan. Tarkastukset ovat johtaneet useisiin toiminnan keskeyttämisiin ja ainakin parissa tapauksessa uhkasakkoihin.

Myrskyn silmään joutuneista Esperi Caresta ja Attendosta ei viikonloppuna löytynyt vastuuhenkilöitä puhelinhaastatteluun.

– Käynnistimme keväällä vastuullisuusohjelman, joka tähtää hoivan laadun ja henkilöstömme työhyvinvoinnin jatkuvaan kehittämiseen, kertoo Attendon liiketoimintajohtaja Virpi Holmqvist STT:lle sähköpostitse.

Attendon vastuullisuusohjelmaan kuuluu muun muassa avustavan henkilöstön lisääminen. Yhtiö on myös palkannut kiertäviä sijaisia. Holmqvistin mukaan suurin haaste tällä hetkellä on koulutetun työvoiman saatavuus.

Esperi Caren kotisivuilla syyskuussa julkaistussa tiedotteessa kerrotaan, että yhtiö on tämän vuoden aikana solminut noin 1 500 uutta työsuhdetta.

Yksiköiden vastuuhenkilöille on varattu entistä enemmän työaikaa esimiestehtävien hoitamiseen. Henkilöstön sairauslomien määrä on Esperin mukaan kääntynyt laskuun.