Ulkopoliittisessa instituutissa kytee johtamisongelmia – osa henkilökunnasta moittii hallintokulttuuria "salailevaksi"

Ulkopoliittisessa instituutissa (Upi) on kytenyt johtamisongelmia, mikä on heikentänyt tutkimuslaitoksen työilmapiiriä viime vuosina.

Asia käy ilmi STT:n näkemästä instituutin sisäisestä muistiosta, jonka mukaan osa työntekijöistä pitää instituutin hallintokulttuuria ”salailevana” ja monia työsuhteita leimaa epävarmuus.

Työntekijöiden keskuudessa instituutin sisäinen tiedonkulku on koettu osin ongelmaiseksi. Osa heistä on sitä mieltä, ettei instituutin johto esimerkiksi perustele tehtyjä päätöksiä riittävän hyvin henkilökunnalle.

Muistiossa myös mainitaan, että osa ei halua puhua hallinnon epäkohdista, koska on huolissaan hankalan ihmisen maineen saamisesta hallinnon silmissä.

Upin luottamusmies Harri Mikkola kommentoi asiaa STT:n pyynnöstä. Hän kertoo, että henkilöstön näkemyksiä koottiin yhteen, jotta yhteisen paperin avulla voitaisiin parantaa instituutin sisäistä toimintaa.

– Olemme keskustelleet muistiosta sekä työntekijöiden kesken että johdon kanssa. Prosessit ovat alkaneet, ja homma on rullaamassa eteenpäin täällä Upin sisäisesti, Mikkola sanoo.

Mikkolan mukaan kehittämiskohteet liittyvät instituutin yleisiin hallinnollisiin prosesseihin, eikä epäkohtia pidä henkilöidä instituutin korkeimpaan johtoon.

Lisäksi hän huomauttaa, että muistioon koottuja työntekijöiden näkökulmia ei pidä kaikissa tapauksissa yleistää koko henkilöstöä koskeviksi.

Instituutin hallintojohtaja Helena Lehtovirta kertoo, että luottamusmiesten kanssa on pidetty palaveri, ja erilaisia kehittämiskohteita on käyty läpi.

Lehtovirran mukaan hallinto on pyytänyt henkilökunnalta tarkempia esimerkkejä muun muassa siitä, millaisissa tapauksissa tiedotus on koettu riittämättömäksi.

Myös kauttaan päättävä johtaja Teija Tiilikainen sanoo, että ongelmista on keskusteltu hyvässä hengessä.

– Kun tällaista tulee esiin, niin mietimme, miten asioita voi parantaa. Se kokemus, mitä henkilökunta kokee, on tietenkin tärkeä, Tiilikainen sanoo.

Tiilikainen arvioi, että kesän aikana instituutissa on herättänyt huolta erityisesti johtajanimityksen lykkääntyminen ja siitä seurannut viivästys tutkijapaikkojen täyttöön. Yleensä tutkijanimitykset on tehty juhannukseen mennessä, mutta johtajanimityksen venymisen vuoksi näin ei tällä kertaa pystytty toimimaan.

Suurin osa instituutin tutkijoista toimii määräaikaisilla sopimuksilla. Pitkäänkin instituutissa työskennelleet tutkijat voivat joutua hakemaan omaa paikkaansa uudestaan noin kolmen vuoden välein. Tämä on synnyttänyt kokemuksia epäoikeudenmukaisuudesta ja vaikeuttanut urasuunnittelua.

Toisaalta sopimusten määräaikaisuus on yleistä tutkimusmaailmassa, ja esimerkiksi yliopistoissa moni tutkija toimii pätkäpesteillä.

Työsuhteisiin liittyvät huolet eivät tulleet johdolle yllätyksenä.

– Ymmärrämme hyvin henkilöstön huolia, jotka liittyvät esimerkiksi määräaikaisiin työsopimuksiin. Ne ovat ihan luonnollisia huolia, hallintojohtaja Lehtovirta kertoo.

Tiilikainen kertoo, että Upin tutkijasopimusten määräaikaisuus perustuu siihen, että tutkimusohjelmien painotuksia arvioidaan säännöllisesti uudelleen. Vakinaistamiskysymystä on käsitelty instituutin hallituksessa.

– Tämä on hallituksen asia linjata, millainen vakinaistamispolitiikka täällä on. Tällä kertaa hallitus päätyi sellaiseen ratkaisuun, että nyt ei tule lisää vakinaistamisia, Tiilikainen selittää.

Instituutilla on oltava liikkumavaraa tutkimuksen teemoissa, Tiilikainen muistuttaa.

– Ei voi odottaa, että esimerkiksi Yhdysvaltoja tutkiva henkilö alkaisi yhtäkkiä tutkimaan Ukrainaa.

Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan perustama tutkimuslaitos ja merkittävä osa sen rahoituksesta tulee valtiolta. Lisäksi instituutilla on näkyvä rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Upin johtajakauttaan päättävä Tiilikainen on valittu Helsingissä toimivan Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtajaksi. Hänen on määrä aloittaa uudessa tehtävässään syksyn aikana.

Seuraajan nimityksestä kehkeytyi kiista Upin hallituksessa kesäkuussa, ja valinta lykkääntyi syyskuuhun, sillä osa hallituksen jäsenistä kritisoi valintaprosessin menettelyä.

STT:n tietojen mukaan osaa hallituksen jäsenistä ihmetytti esimerkiksi se, että hallituksen keskuudestaan valitsema nimitystyöryhmä oli tiettävästi pyytänyt Tiilikaista arvioimaan lausunnossa seuraajakandidaattejaan.

Tiilikainen tarkentaa nyt, että lausumaa pyydettiin ”yhdessä nimenomaisessa asiassa”. Prosessin asianmukaisuus oli hänen mukaansa tarkastettu eduskunnan hallinnosta, ja hakijat antoivat lausuman hankkimiselle suostumuksensa.

STT:n tietojen mukaan nimitystyöryhmä esitti tehtävään Upin ohjelmajohtajana parhaillaan toimivaa Juha Jokelaa. Hänen ohellaan toinen vahva ehdokas tehtävään oli niin ikään ohjelmajohtajana Upissa oleva Mika Aaltola.

Upin johtajaksi oli yhteensä neljä hakijaa, joista Jokelan ja Aaltolan lisäksi haastatteluun kutsuttiin Tampereen yliopiston Jean Monnet -professorina aiemmin toiminut Hanna Ojanen.

Johtaja valitaan viideksi vuodeksi kerrallaan, ja hän voi toimia virassa korkeintaan kaksi toimikautta.