Näkökulma: Translaki herättää keskustassa suuren kysymyksen – kumpi painaa enemmän, ihmisoikeuksien kunnioitus vai puolueen kannatus?

Hallitusohjelmassa sovittu translain uudistus herättää keskustan sisällä ristiriitoja.

Keskustan eduskuntaryhmän tuore piiskuri Mikko Kärnä arvioi, että uudistus voi olla puolueen kansanedustajille omantunnon kysymys.

Keskustanuoret ja -opiskelijat suivaantuivat. Heidän mielestään ihmisoikeusrikkomuksen korjaamista ei voida käsitellä omantunnon kautta.

Tilanne muistuttaa keskustan sisäistä keskustelua muun muassa sukupuolineutraalin avioliittolain ympärillä.

Keskustassa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksiin liittyvät kysymykset ovat olleet järjestelmällisesti omantunnon kysymyksiä. Puolueessa vaikuttaa iso joukko jäseniä, jolla on uskonnollinen vakaumus tai perinteinen arvomaailma.

Lähestyi tätä kysymystä mistä kulmasta tahansa, keskusta kaipaisi avointa keskustelua myös vaikeista arvokysymyksistä.

Translain uudistus sovittiin hallitusneuvotteluissa. Lisäksi keskustalla on uudistusta kannattava puoluekokouspäätös. Nuorten kannanotolla on selvä selkänoja.

Puoluekokous käyttää puolueessa ylintä päätösvaltaa, lähtökohtaisesti sitä kunnioitetaan.

Aloite tasa-arvoisesta translaista nuijittiin läpi vuonna 2014 Turun puoluekokouksessa ilman äänestyksiä. Aloite oli Uudenmaan Keskustanuorten kädenjälkeä.

Keskustalaiset linjasivat tuolloin, että on kor­kea ai­ka lo­pet­taa su­ku­puol­taan kor­jaa­vien hen­ki­löi­den pak­kos­te­ri­li­saa­ti­ot, pak­ko­a­vi­oe­rot ja muut syr­ji­vät käy­tän­nöt.

Kanta meni läpi, mutta niin kuin aloitteista usein, tästäkään ei käyty puoluekokouksissa aitoa debattia, kun asioita on niin paljon.

Keskustelua olisi kenties syntynyt, mikäli useampi kokousedustaja olisi ymmärtänyt, mistä ollaan päättämässä.

Translaki on ollut tapetilla jo vuosia.

Eu­roo­pan neu­vos­ton ih­mi­soi­keus­val­tuu­tet­tu Nils Muižnieks ke­hot­ti jo vuon­na 2012 Suo­mea muutoksiin. Nykyisen lain­sää­dän­nön mu­kaan hen­ki­lön täy­tyy to­dis­taa li­sään­ty­mis­ky­vyt­tö­myy­ten­sä, jot­ta so­si­aa­li­tur­va­tun­nuk­sen voi muut­taa mie­hes­tä nai­sek­si tai nai­ses­ta mie­hek­si.

Laki ei koske määrällisesti mitenkään valtavaa ihmisjoukkoa, mutta on tärkeä asia heille, joita se koskettaa.

Trans­lain uu­dis­ta­mi­nen mai­nit­tiin jo Jyr­ki Ka­tai­sen (kok.) hal­li­tuk­sen oh­jel­mas­sa, mut­ta työ ei eden­nyt. Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei edistänyt asiaa.

Antti Rinteen (sd.) hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus aloittaa itsemääräämisoikeuteen perustuvan translain kokonaisuudistuksen, jossa sukupuolen juridinen vahvistaminen ja lääketieteelliset hoidot erotetaan toisistaan ja lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksesta luovutaan.

Keskustan aloitteesta ohjelmaan kirjattiin erikseen, että juridinen sukupuolen vahvistaminen perustuen oman selvitykseen on mahdollista vain 18-vuotiaille.

Nyt kun asia menee eduskunnan päätettäväksi, pitää käydä keskustelua siitä, millaiset asiat voivat ylipäätään olla omantunnon kysymyksiä. Silloin kansanedustajat voivat äänestää laista tahtonsa mukaan – ilman puoluekuria.

Suomenmaan tietojen mukaan hallitusneuvotteluiden taustamuistioissa on sovittu, että translaki voi olla omantunnon kysymys.

Keskustan sisällä suhtaumisen translakiin voi nähdä perinteisen konservatiivi-liberaali -linjanvetona. Jos translaista ei saa äänestää omantunnon kysymyksenä, on vaarana, että loputkin perinteisempiä arvoja kannattavat hylkäävät keskustan. Onko heidät varaa hukata?

Uudistus menee kyllä läpi, kun se on hallitusohjelmassa sovittu. Tukea tullee myös oppisitiosta.

Kärnä rauhoitteli vielä myöhemmin Twitterissä tilannetta.

– Tu­len it­se ää­nes­tä­mään eh­dot­to­mas­ti trans­lain puo­les­ta ja kan­na­tan sitä täy­des­tä sy­dä­mes­tä­ni. On kui­ten­kin tiet­ty­jä asi­oi­ta, jois­sa on kun­ni­oi­tet­ta­va myös ih­mis­ten va­kau­mus­ta. Kat­so­taan, mikä on tä­män asi­an suh­teen lo­pul­li­nen lin­ja, Kär­nä päätti.

Translaki on vaikea asia keskustalle, jossa on perinteisesti katto korkealla ja seinät leveällä. Moninaisuus ja erilaiset vakaumukset ovat kansanliikkeelle rikkaus.

Keskustassa pitäisi nyt päättää, kumpi painaa vaakakupissa enemmän: ihmisoikeuksien kunnioitus vai puolueen kannatus?