Tupakoinnin hehku jatkaa hiipumistaan – Asiantuntija: "Savuton Suomi 2030 on täyttä realismia"
Savuton Suomi vuonna 2030 on täysin mahdollista ja jopa todennäköistä saavuttaa, uskoo sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntija, neuvotteleva virkamies Meri Paavola.
Onnistuneet kiristykset tupakkalakiin ja erityisesti nuorten tasaisesti vähentynyt tupakointi ovat Paavolan mukaan edistäneet tupakan vastaista asenneilmapiiriä.
– Pitää muistaa, että tupakka aiheuttaa riippuvuutta. Kun tupakointia ei koeta enää hyväksytyksi tavaksi, monet haluavat siitä eroon, hän toteaa.
Paavolan mielestä tupakoinnin lopettamiseen pitäisi saada enemmän tukea myös terveydenhuollon puolelta.
– Lopettaneita voisi olla siis vielä paljon nykyistä enemmänkin, hän muistuttaa.
Tupakoivien nuorten määrä on joka tapauksessa reilusti puolittunut vuosituhannen alusta lähtien.
Kun vuonna 2001 tupakoi 14–18-vuotiaiden ikäryhmästä vielä 25 prosenttia, niin vuona 2015 vastaava luku oli enää 10 prosenttia.
– Jos noita lukuja vertaa, niin Savuton Suomi 2030 on täyttä realismia, Meri Paavola vakuuttaa.
Tupakointi herättää yleensä eniten keskustelua lakimuutosten ja virallisten tutkimustulosten julkistamisen yhteydessä.
Kesällä 2016 voimaan astuneen tuoreen tupakkalain vaikutuksia odotetaan asiantuntijoiden keskuudessa suurella mielenkiinnolla.
– Terveyden ja hyvinnoinnin laitokselta sekä Tampereen ylipistolta on tulossa syksyyn mennessä tutkimustuloksia ikäryhmittäin. Niiden avulla voidaan jo päätellä uusimpien rajoitusten vaikutuksia, Paavola huomauttaa.
Näppituntumalta voi asiantuntijan mukaan jo päätellä, että esimerkiksi mainoskiellot ja ”sermien taakse kätkemiset” ovat osaltaan vaikuttaneet tupakoinnin vähenemiseen.
Poissa näkyvistä, poissa mielestä on tässäkin tapauksessa toimiva yhtälö.
– Ainahan lakien toimivuutta etukäteen epäillään, mutta suomalaiset ovat sopeutuneet niihin hyvin, Paavola huomauttaa.
– Tupakkalaissa on kohtia, joissa on tietty siirtymäaika. Esimerkiksi kuvalliset varoitukset on oltava kaikissa savukeaskeissa ensi toukokuussa ja mentholisavukkeet poistuvat viimeistään vuonna 2020.
Kyllä hinnalla on merkitystä etenkin nuorten tupakanostoon.
Meri Paavola
Johdonmukainen lainsäädäntö on ministeriön virkamiehen mielestä erinomainen keino vaikuttaa ihmisten asenteisiin tupakkaa kohtaan.
– Tupakkaveron korotus puolen vuoden välein on osoittautunut onnistuneeksi ratkaisuksi. Kyllä hinnalla on merkitystä etenkin nuorten tupakanostoon, Meri Paavola korostaa.
Verotuksen kiristyminen ei Paavolan mukaan ole tupakan kohdalla aiheuttanut suurta ryntäystä ulkomaisille hamstrausreissuille.
– Tuontirajoituksia kiristettiin samanaikaisesti. Itärajalta on kuulunut viestiä, että tuonti on jopa vähentynyt. Myynti on ainakin osittain siirtynyt Suomen kauppoihin.
Myös nuuskan tuontia on rajoitettu lain voimalla entisestään.
Paljon on kuitenkin vielä tekemistä, ettei nuuska korvaisi tupakkaa yleisesti hyväksyttynä nautintoaineena.
– Nuuskaa tuodaan Ruotsista edelleen myös laittomaan kauppaan, Meri Paavola harmittelee.
Vaikka nuuskan käyttö ei ole väestötasolla yleistä ja suomalaismiehistä päivittäin nuuskaavia on vain kaksi prosenttia, selkeät riskiryhmät ovat Paavolan mukaan olemassa.
– Käyttö on lisääntynyt poikien ja nuorten miesten keskuudessa. Esimerkiksi Pohjois-Suomen 25-34 -vuotiaista miehistä käyttää nuuskaa päivittäin tai satunnaisesti lähes joka neljäs.
Jääkiekkomoguli Kalervo Kummolan taannoinen jyrähdys nuuskaamista vastaan tuli enemmän kuin tarpeeseen.
– Tutkimuksissa selvästi erottuva riskitekijä nuuskan käytölle on joukkueurheilun harrastaminen, asiantuntija Paavola vahvistaa.