Julkisten hankkeiden hinta-arviot paukkuvat jatkuvasti – pidetäänkö valtion rahaa ilmaisena?

Isojen julkisten rakennushankkeiden budjetit ovat viime vuosina paukkuneet roimasti samalla, kun asetetut määräajat ovat ylittyneet kerta toisensa jälkeen.

Surullisenkuuluisien esimerkkien luettelo tuntuu vain pitenevän.

Junasta moneen kertaan jäänyt ja budjettinsa komeasti ylittänyt Länsimetro, rutkasti arvioitua tyyriimmäksi tuleva Eduskuntatalo, takavuosien murheenkryyni Musiikkitalo.

Viimeisimpänä otsikoissa on killunut huomattavasti kaavailtua kalliimmaksi koituva Olympiastadionin remontti. Lista ei anna kovin hyvää todistusta julkisten rakennus- ja peruskorjaushankkeiden toteutuksesta.

Sattuma tai huono onni eivät oikein enää käy selitykseksi.

– Julkiseen rakentamiseen ei ole panostettu riittävää huolellisuutta. Tähän pitää saada muutos, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen vaatii.

Hän perää julkiseen rakentamiseen tarkkuutta, ammattitaitoa, hyvää suunnittelua ja valvontaa.

– Liekö niin, että jotkut pitävät valtion varoja ilmaisena rahana, jonka suhteen ei tarvitse olla niin tarkkana. Tällaista ajattelua ei voi mitenkään hyväksyä. Kyse on veronmaksajien yhteisistä rahoista, Kaikkonen sanoo.

Hän epäilee, että hankkeiden suunnittelussa on saattanut tapahtua tietoista alibudjetointia, jotta hankkeille saataisiin hyväksyntä.

– Kun ne ovat vauhdissa, peruminen ei tule enää kyseeseen. Käytännössä voidaan vain hyväksyä lisärahapyyntö.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) viittasi samaan asiaan loppuvuodesta blogissaan, jossa hän arveli kustannusten karkaamisen syyksi muun muassa omistajuuden puutetta ja jämäkkyyttä rakennuttajan roolissa.

Hallitus piti ongelmaa niin merkittävänä, että Sipilä nimitti työ- ja elinkeinoministeriön entisen kansliapäällikön Erkki Virtasen selvittämään epäonnistuneiden hankkeiden taustoja.

Virtaselta Sipilä odottaa yltiörehellistä tilannekuvausta sekä suosituksia sen korjaamiseksi.

– En etsi syyllisiä vaan syitä. Uskon, että jotakin yhteistä näistä löytyy, Virtanen sanoo.

Pitkän budjettiuran tehnyt mies on tarttunut tehtävään mielellään.

Toistaiseksi hän ei halua ottaa kantaa siihen, mistä taloudelliset ja aikataululliset epäonnistumiset johtuvat.

Joitakin huomioita hän on kuitenkin jo pannut merkille.

– Hankkeet, joissa ei ole selvää isäntää ja joissa on useita rahoittajia, näyttävät olevan kaikkein herkimpiä ylittämään kustannuksensa.

Toisaalta Virtanen on havainnut, että valtion aivan oma rakentaminen on viime vuosina ollut varsin kurinalaista ja pysynyt budjeteissa.

– Sen sijaan isoissa rakennushankkeissa vuotaa suuria summia. Ne ovat myös näkyviä hankkeita, jotka saavat kansalaiset uskomaan, että hommat eivät ole hanskassa. Niin kuin eivät olekaan.

Virtasen tavoitteena on löytää sekä hyviä että huonoja käytäntöjä. Ensiksi mainitusta esimerkiksi käy Tampereen Rantaväylän tunneli, joka valmistui etuajassa ja alle budjetin.

– Se kannattaa käydä tarkasti läpi, Virtanen linjaa.

Selvityksessään hän aikoo tarkastella myös vastaavia pohjoismaisia hankkeita ja sitä, onko niissä esiintynyt vastaavia lieveilmiöitä.

Kaikkonen on tyytyväinen siihen, että hallitus on tunnistanut ongelman ja ryhtynyt asiassa toimiin.

Hän ymmärtää, että isoissa hankkeissa voi tulla yllätyksiäkin.

– Länsimetron ja Olympiastadionin kohdalla puhutaan kymmenistä miljoonista. Tällaiset eivät enää mahdu järkeen. Odotan mielenkiinnolla Virtasen selvityksen tuloksia.

Sen on määrä olla valmiina maaliskuun loppuun mennessä.