Ukrainan sodan yhteyteen on luotu outo lieveilmiö – turistit haluavat nähdä sodan kauhuja
Espanjalainen tubettaja Alberto Blasco Ventas tarkastelee Ukrainan Irpinissä tuhottua siltaa. Se räjäytettiin vuonna 2022, jotta Irpinin suunnalla etenevien Venäjän joukkojen liike vieressä sijaitsevaan pääkaupunkiin Kiovaan asti saataisiin pysäytettyä. Nyt paikasta on tullut yksi äärikokemuksia hakevien turistien vetonauloista.
Venäjän armeija on sittemmin vetäytynyt satojen kilometrien päähän pääkaupungista mutta on jatkanut säännöllisiä ilmaiskujaan Kiovaan ja sen lähialueille. Tästä huolimatta – tai juuri siitä syystä – Blasco Ventas valitsi matkustaa Ukrainaan.
– Tämä on ensimmäinen kertani sota-alueella. Olen suoraan sanottuna hieman peloissani. Koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu, 23-vuotias espanjalainen sanoo uutistoimisto AFP:lle.
Päästäkseen Ukrainaan Blasco Ventas lensi Moldovaan, minkä jälkeen edessä oli 18 tunnin junamatka. Matkaansa Blasco Ventas dokumentoi tarkoin ja aikoo julkaista kokemuksiaan Youtubessa 115 000 seuraajalleen. Hän on aiemmin julkaissut matkavideoita esimerkiksi Yhdysvalloista ”maailman kauheimmasta psykiatrisesta sairaalasta” ja Kiinan, Venäjän ja Pohjois-Korean rajaseudun ”maailman vaarallisimmasta rajasta”.
Ukrainassa on tätä nykyä ainakin kymmenkunta matkailuyritystä, joiden elinkeino perustuu mustaan turismiin eli turistien kuljettamiseen alueille, joissa näkyvät yhä sodan kauhut ja traagiset tapahtumat. Sotaturismi on yhä pienimuotoista, mutta nopeasti kasvavaa.
Musta turismi ei kuitenkaan Ukrainassa ole entuudestaan tuntematon käsite, sillä jo ennen Venäjän laajamittaista hyökkäyssotaa Tshernobylin ydinvoimala-alueella vieraili kymmeniätuhansia ihmisiä vuosittain. Voimalalla tapahtui historian vakavin ydinvoimalaonnettomuus vuonna 1986, minkä vuoksi voimala-alue ja läheinen Prypjatin kaupunki evakuoitiin kiireellä.
Turismin historian synkkien hetkien äärelle voi nähdä moraalittomana, mutta Blasco Ventas korostaa, että hän vierailee Ukrainassa kunnioituksesta maata kohtaan. Hänen matkansa järjestäneen War Tours -matkatoimiston mukaan he ovat järjestäneet matkan tänä vuonna muutamalle kymmenelle asiakkaalle, jotka ovat voittopuolisesti kotoisin Euroopasta tai Yhdysvalloista. Nähtävyysretkien hinnat vaihtelevat 150 euron ja 250 euron välillä, ja tuloistaan matkatoimisto kertoo antavansa osan Ukrainan armeijalle.
– Ei tässä ole kyse rahasta, vaan sodan muistamisesta, War Toursia perustamassa ollut Dmytro Nykyforov sanoo AFP:lle.
Myös Capital Tours Kiev -toimiston mukaan tulovirta mustasta turismista on olematonta, mutta vierailut sodan tuoreille jäljille voivat opettaa paljon.
– Se on kuin rokote, joka estää tätä enää tapahtumasta, toimitusjohtaja Svitozar Moisejiv sanoo.
Tavallisimmat matkatoimistojen matkat keskittyvät Kiovan lähialueille, missä vierailijat pääsevät näkemään Venäjän hirmutekoja vuoden 2022 alkupuolelta. Jotkin matkatoimistot järjestävät matkoja myös lähemmäs sodan etulinjaa. Nämä matkat kestävät useampia päiviä ja maksavat jopa yli 3 000 euroa.
New Yorkissa teknologia-alalla työskentelevä Nick Tan lukeutuu heihin, joille Kiovan lähialueet eivät riittäneet. Tan matkusti Harkovaan, Ukrainan toiseksi suurimpaan kaupunkiin, joka sijaitsee likellä Venäjän rajaa. Kaupunki on jatkuvasti Venäjän iskujen kohteena, eivätkä Venäjän joukotkaan ole monen kymmenen kilometrin päässä.
– Halusin nähdä tämän paikan, koska mielestäni elämämme lännessä on liian mukavaa ja helppoa, Tan sanoo.
Tan kertoi halunneensa mennä yhä pidemmälle etulinjaan, mutta tähän matkaopas ei ollut enää suostunut. Adrenaliiniryöppyjä kaipaava seikkailujen etsijä kertoo laskuvarjohypyistään, nyrkkeilyharrastuksestaan ja rankasta juhlimisesta.
– Ne eivät enää vain riittäneet. Joten mikä voisi auttaa? Sota-alueelle meneminen, Tan sanoo.
Yhdysvaltalaismiehen seikkailunnälkä hämmentää osaa ihmisistä Irpinissä, joka elää alituisessa Venäjän ilmaiskujen pelossa.
– Shahed-drooni (itsemurhadrooni) putosi hiljattain vain 300 metrin päähän talostani. Minulla ei ole mitään halua kokea tällaisia asioita. Mutta ihmisillä on toki oikeus haluta erilaisia asioita, Ruslan Savtshuk sanoo.
52-vuotias Savtshuk on vapaaehtoinen, joka osallistuu Irpinin turismistrategian kehittämiseen.
– Jopa sota, niin ikävä asia kuin se onkin, voi johtaa johonkin hyvään, Savtshuk sanoo viitaten turismin paikallisyhteisöille tuomiin tienesteihin.
Irpinin paikallispolitiikassa toimivan, Butshan entisen varapormestarin Myhailyna Skoryk-Shkarivskan mukaan suurin osa asukkaista hyväksyy alueelle suuntautuvan mustan turismin, mutta on heitäkin, jotka pitävät siitä saatavia tuloja veren tahrimana.
– Miksi tulette tänne? Miksi haluatte nähdä surumme? hän summaa paikallisten kanssa käydyissä keskusteluissa nousseita kysymyksiä.
Turismin kehittämisestä Ukrainassa vastaava Mariana Oleskiv myöntää, että sotaturismiin liittyy liuta eettisiä kysymyksiä, mutta siitä huolimatta matkoille alkaa olla kysyntää. Turismisektori romahti Ukrainassa Venäjän hyökkäyssodan myötä, mutta tänä vuonna matkailuelinkeinon piirissä voidaan ylittää jo sotaa edeltävän vuoden 2021 taso – jota sitäkin tosin varjosti koronaviruspandemia.
Tällä hetkellä matkailuala kuitenkin kasvaa eniten kotimaisesta matkailusta eli käytännössä palvelusikäisen miesväestön liikkumisesta maan sisällä. He eivät voi poikkeustilalakien vuoksi useinkaan lähteä Ukrainasta. Ulkomaisia matkaajia Ukrainassa kävi Oleskivin mukaan viime vuonna neljä miljoonaa, mutta heistä valtaosa oli liikematkailijoita.
Matkailualalla kuitenkin varaudutaan jo sodanjälkeiseen aikaan. Ukraina on esimerkiksi käynnistellyt yhteistyötä vuokrahuoneistoja tarjoavan Airbnb:n ja matkailusivusto TripAdvisorin kanssa.
– Sota käänsi katseet Ukrainaan, ja sitä kautta meillä on nyt vahvempi maabrändi. Kaikki tietävät maamme, Oleskiv sanoo.