Ekonomisti: Tuottotason roima nosto sähköverkkoyhtiöille perusteeton

Kokenut ekonomisti Roger Wessman pitää perusteettomana sähköverkkoyhtiölle hyväksyttyä roimasti aiempaa korkeampaa tuottotasoa.

– Energiaviraston arviota kohtuullisesta tuotosta ei voi perustella maailman tai sijoitusympäristön muutoksilla, Wessman sanoi STT:lle.

Wessman ihmetteli tänään blogissaan, miksi Energiavirasto korotti roimasti sähköverkkoyhtiöille sallitun sijoitetun pääoman tuottoa tälle vuodelle, vaikka korot ovat laskeneet.

Energiavirasto arvioi sähköverkkoyhtiöille tälle vuodelle sijoitetun pääoman kohtuulliseksi tuotoksi vajaa kuusi prosenttia, kun viime vuonna se oli reilut kolme prosenttia.

Tämä korotus selittää pitkälti nyt ilmoitettuja hinnankorotuksia. Korotuksia on perusteltu mittavilla investointitarpeilla.

– Vaikuttaa, että vanha arvio tuottotasosta on nykyistä järkevämpi, Wessman sanoo.

Wessmanin mielestä valittu sääntelymalli on huono, ja lisäksi Energiavirasto on vielä muuttanut ehtoja selkeästi sähköverkkoyhtiöiden valvottavien hyödyksi.

– On aika tyypillistä, että valvova viranomainen helposti tällaisissa yhteyksissä tulee valvottaviin ohjailtavaksi. Tämä on selvästi ollut valvottavien etujen mukaista. Kun valvova viranomainen on ensisijassa tekemisessä valvottavien kanssa, niin nyt se on toiminut oman tuttavapiirinsä eduksi, Wessman sanoo.

Wessman on entinen Nordean ja Evlin pääekonomisti. Nykyään Wessman on yrittäjä ja konsultti. Hän kertoo, ettei hänellä ole sidoksia sähköverkkobisnekseen.

Energiaviraston ekonomistin Matti Ilosen mukaan hyväksytyn tuottotason nosto on ollut suurin tekijä, joka on mahdollistanut sähköverkkoyhtiöille nyt kerrotut hinnankorotukset.

Ilosen mukaan korotuksesta päätti Energiavirasto.

Miten näin iso hyppy sallitussa tuottotasossa voi olla mahdollinen?

– Kun valvontajaksot ovat nelivuotisia ja edellinen valvontajakso päättyi vuoden 2015 lopussa, jaksolta toiselle siirryttäessä voi tulla suuria muutoksia. Uudet valvontamenetelmät on tehty kahdeksaksi vuodeksi, eli valvontajaksoiksi 2016 – 2019 ja 2020 – 2023, Ilonen sanoi.

Hänen mukaansa hyväksyttyä tuottotasoa nostettiin tämän vuoden alussa alkaneelle valvontajaksolle, koska uudessa sähkömarkkinalainsäädännössä on yhtiöille aikaisempaa enemmän vaatimuksia tehdä toimitusvarmuuteen liittyviä investointeja.

Toinen peruste oli  toimitusvarmuusinvestoinnit mahdollistavan tuottotason ennakoitavuus, koska valvontamenetelmät ovat voimassa kahdeksan vuotta.

Hyväksyttyä tuottotasoa määrittää Ilosen mukaan merkittävästi valtionlainojen korkotaso. Korkotaso on ollut viime vuosina matalalla.

– Jos matala korkotaso jatkuu, niin haluttiin varmistaa, että yhtiöillä on ennakoitavampi tuottotaso tehdä lain vaatimusten mukaisia investointeja, Ilonen sanoi. 

2000-luvun puolestavälistä lähtien vuoteen 2012, ennen yleisen korkotason sukellusta hyväksytty tuottotaso sähköyhtiöille on vaihdellut 4,5:n ja vajaan kuuden prosentin välillä.

– Jos valtionlainojen korot pysyvät nykytasolla, niin hyväksytty tuottotaso tulee laskemaan neljän vuoden aikana noin viiteen prosenttiin tai vähän sen alle, Ilonen sanoi.